Kesäretki pizzalle, Waldemar, Fiskars

Fiskars on mukava päiväretkikohde, ja nyt entistä mukavammaksi sen on tehnyt uusi kesäravintola, pizzoja paistava Pizza bar Waldemar. Tämän kesäisen retken lasinpuhalluskurssin ja arkkitehtien minitalot -näyttelyn lisäksi tarkoitus tosiaan oli nauttia lounas nimen omaan Waldemarissa. Ja olihan se pizza herkullinen! Ihan ansaitusti kehuja ja hypeä on saanut tämä paikka läpysköistään. Kyllä tämä menee aivan kärkeen omalla pizzalistallani. Lasinpuhallus oli myös jännä kokemus, ja koska designesineeni jäi vielä sinne polttoon, on Fiskarsiin tehtävä vielä toinenkin reissu tänä kesänä, ja tiedän kyllä missä silloinkin aion syödä :P

Omaksi pitsaksi valikoin Potatiskorv -nimisen pitsan, joka oli tomaattikastikkeella, uusilla perunoilla ja tuoremakkaralla höystetty pitsa, mozzarellaa ja juustoraastetta, sekä pinnalla vielä rucolaa. Waldemar avasi ovet klo 12 ja hetkessä terassi tuli täyteen, ja sisäpöydätkin täyttyivät, eli kyllä suosio ja sana pitsoista oli kiirinyt. Odotteluaika oli jopa yllättävän lyhyt ruuhkaan nähden, eikä pitsoissa näkynyt mitään hutaisun tai kiireen jälkeä, vaan upeudet näyttivät ihan valokuvamalleilta saapuessaan höyryävinä pöytään.

Potatiskorvissa ihastutti kyllä kaikki! Pohja oli super. Maistuva, ohut ja rapea, no entäs se tomskukastike, IHANA. Sillä yleensä tomaattipohjaiset pitsat alkavat tökkimään minun makuuni mutta nyt pohja oli raikas ja kepeä, ja sitä viimeistäkin tomaattikastikeenpeittämään palasta mutustin onnellisena. Uudet perunat pitsan päällä, aivan parasta uuspottulaatua, makkarasta hyvä suolaisuus ja lihapitoisuus. Seurassa syötiin vegeillen, tuorebasilikavuorella (kyllä, päällä oli lähes Järvikylän ruukun kokoinen määrä basilikaa, just hyvä!) peiteltyä Capresea ja Fava Beania jossa fermentoitua härkäpapua (basilikaa vain maltillisesti kuten kuvasta näkyy ;). Nämä pitsat saivat myös ylistystä. Oikeastaan se pohja ja tomskukastike, niihin panostamalla se voitto tulee ja tyytyväiset asiakkaat :P Waldemarin pitsamenuta on ollut suunnittelemassa Sasu Laukkonen, terkut, voisin tulla pitsakurssillesi seuraavaksi kun yhdellä private huippu kurssilla onkin jo tullut oltua ;)

Ite tein: Kasvis-fetapiirakka ("Sanna Marin -piirakka")

 Okei, olihan tätä testattava, eli Sanna Marinin Veitolalle tarjoamaa kasvis-fetapiirakkaa. Tämä piirakkatapaus tapahtui syksyllä maikkarin -Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa. Ainekset ja ohjeistuksen Marin jakoi instassaan hetki ohjelman jälkeen, itse löysin googlettelun perusteella Kotiliden kirjaaman reseptin, instan story-resepti meni minulta ohi... Otin tuon Kotilieden testaaman reseptin ohjenuoraksi, ja sitten vain orjallisesti sitä noudattamaan. Yleensä tulee tehtyä jotain pikku muutoksia, mutta tällä kertaa miltei tuon reseptin mukaan. Täytemäärä tuntui isolta, mutta juuri ja juuri tiiviisti painellen mahtui 24cm irtopohjaiseen kakkuvuokaan. (pari ruokalusikallista kasvissörsseliä meni kyllä maistiaiseksi suuhun) Pohjan reunoja kannattaa painella ihan kunnolla siis ylöspäin. Laitoin reseptin loppuun omia variaatioehdotuksia, joita kokeilen ensi kerralla, nimittäin tätä tulen tekemään vielä uudestaankin :)

Feta-kasvis piirakka

1 pkt pyöreä valmispakaste piirakkataikina.

Täyte:

1 keskikokoinen sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 keskikokoinen kesäkurpita
1 keskikokoinen punainen paprika
pieni rasia (250g) kirsikkatomaatteja 
1tl suolaa
1tl paprikajauhetta
1/4 tl mustapippurirouhetta
150g fetajuustoa
1dl maitoa
1 kananmuna
50g juustoraastetta

Sulata piirakkataikina, ja kauli siitä ohut piirakkavuoan kokoinen + reunavarat levy, nosta kaulimen avulla vuokaan ja painele varsinkin reunat hyvin kiinni vuokaan. Ja sitten muistutus ainakin itselle :D Jos tiedät että irtopohjavuokasi on herkkä falskaamaan, niin pingoita leivinpaperi irtopohjan ja reunojen väliin, ja jätä leivinpaperin reunoja sopivasti tulemaan yli. Saa helpommin putsattua tuon rinkulan kun ei tarvitse raapia palanutta töhnää juuriharjalla :D

Pilko sitten täyteainekset. Ensin sipuli pieneksi. Pilko muut kasviksen noin sentti-puolitoista kertaa sentti-puolitoista paloiksi, kirsikkatomaatit puolikkaiksi tai isommat 4 osaan. Kuulota sipulia rauhassa isolla paistinpannulla, parissa ruokalusikallisessa öljyä. Suunnilleen 5 minuuttia. Lisää myös pilkottu valkosipulin kynsi. Lisää sitten kasvikset. Itse lisäsin ensin kesäkurpitsan, annoin olla viitisen minnuuttia ja sitten paprikat ja tomskut ja annoin hautua viisi-10 minuttia. Mausta suolalla, pippurilla ja paprikajauheella. Sekoita hyvin ja kaada kasviseos piirakkapohjalle. Lisää sitten kuutioitu fetajuusto, ja tökkäise paloja myös vähän syvemmälle. Sekoita pienessä kuhossa muna ja maito keskenään haarukalla, ja kaada sitten tasaisesti vuokaan. Ripottele päälle juustoraastetta. Paista 200 asteisessa uunissa. 20-30minuuttia, keskitasolla ritilän päällä.  (Itse pidin 35minuuuttia. Anna piirakan jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua. 

Huomioita: Piirakka oli itselläni miltei 35 minuuttia uunissa, ja jäähtyi tunnin ennekuin tarjolle, haaleana tarjottuna olikin just hyvä! Kirsikkatomaattia semmoinen 200g riittävä, koko 250g rasiallista en käyttänyt. Kokeile maustaa tuoreella basilikalla kasvissörsseli, kokeile shalottisipulia tai kevätkesällä kevätsipulia, ja entäpä mitä sanoisi munakoiso?! Käyttämällä osin vihreää paprikaa tulisi kaunista vihreää väriä piirakkaan. hmmm...

Ite tein: Suppispizza

Kävi onni, suppis onni, ja pääsin metsälle etsimään suppiksia. Ja niitä sitten löytyi! Putsaus ja pakastushommissa kuluikin sitten pari iltaa... Pastaa, keittoa, piirakkaa, muhennosta, pikkelöityä, paistettuna leivän päälle ja suppispestoa, monen monta tapaa käyttää suppissaalista. Tässä yksi herkullinen makukombo mihin upotella syksyn saalistaan. Suppispizza tai oikeammmin varmaankin olisi kutsua tätä Alsacelaiseksi versioksi pizzasta. Tarte Flambee, tuttavallisemmin kutsuttu myös liekkipiirakaksisi.  Tässä suppis, omppu, punasipuli ja suolainen schwarzwaldin kinkku hivelevätä makunystyröitä ranskankermaisella pohjalla. Ohje on GRV (Gloria ruoka ja viinistä) / Soppa 365. Tästä tulee 2 kpl ruokalautasta hieman isompaa kokoista pizzaa, riippuen kaulimisinnosta, mitä ohuempi sen parempi :) 

taikina:
3 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl vettä
1 kananmunankeltuinen
1rkl öljyä ( ja 1 rkl voiteluun)
0,5tl suolaa


täyte:
1 punasipuli
1dl ranskankermaa
reilu puoli litraa suppilovahveroita
100g Schwarzwaldin kinkkua tai muu kylmäsavukinkku
1 omena
mustapippuria
suolaa

Sekoita taikinan aineet ja vaivaa tasaiseksi. voitele taikinapallo öljyllä kääri tuorekelmuun ja anna vetäytyä jääkaapissa 1 tunti.

Lämmitä uuni 250 asteeseen. Kauli taikinasta 2 soikion muotoista mahdollisimman ohutta pohjaa. Viipaloi sipuli ja omena.  Levitä phjalle ensin ranskankerma ja sitten täytteitä, runsaasti, ripottele mustapippuria ja suolaa päälle. Paista noin 6-8 minuuttia, tarkkaile reunojen tummumista.

Ite tein: Kaalikääryleet

Pitkästä aikaa ajattelin jakaa muutaman syystunnelmaisen reseptin tänne. Ensiksi kaalikääryleet. Ihan perinnesafka, mutta ikinä en ole kaalia itse käärinyt ja aivan omatekemää syönyt. Pieni näpräämien ruoan kanssa on aina kivaa, paitsi silloin kun on mennyt lupaamaan tehdä puolikkaalle armeijalle kaalikääryleitä...mutta on nämä kyllä hyviä! Ehdottomasti tekee tuon perinteisen ruskeakastikkeen näiden kanssa, ja sitten perunaa lautaselle jossain muodossa. Puolukoita, tottakai.

Kaalikääryleet (noin 15 kpl) 

1 iso kerä/valkokaali, noin 1,5kg.
vettä
suolaa

1dl riisiä
1sipuli
1 muna
1dl kermaa (tai kaalin keitinlientä)
400g sika-nauta jauhelihaa
1-1,5tl suolaa
0,5 tl mustapippurirouhetta
1tl meiramia

päälle /valelu:
2 rkl siirappia
voinokareita,
kaalin keitinlientä

Keitä riisi kypsäksi. Anna viilentyä.

Keitä kaali. Jos kaalin kokoista kattilaa ei löydy taloudesta, kuori kaali ja keitä kaalinlehdet limittäin ja lomittain kattilassa jossa peittyvät veteen. Ja kun kerä on pienentynyt laita sekin kattilaan  (alimmaiseksi) keittymään. Mausta keitinvesi suolalla, noin 1tl taisin itse laittaa. Keittoaika  lehdille noin 10 minuuttia, kokonaisella kaalilla enemmän. Keitä sen aikaa kunnes lehdet tuntuvat taipuisilta ja ovat pehmenneet. Valuta ja jäähdyttele kaalinlehdet ylösalaisin olevan pyöreän kulhon päällä. Kypsentyneestä kaalin sisäosasta pilko noin 2-3dl kaalia suikaleiksi, se käytetään täytteeseen. Säästä loput kaalit ja hyödynnä esim kasviskeitossa tai kaalipaistoksessa.

Täyte: hienonna sipuli ja kiehauta pienessä osaa keitenlientä, anna hetki viilentyä.  Sekoita kulhossa raaka jauheliha, kananmuna, 1dl kermaa tai keitinlietä, sipuli ja mausteet taikinaksi. Lisää riisi ja kaalisuikaleet ja sekoita. Maista ja mausta lisää tarvittaessa.

Levitä suuret kaalinlehdet pöydälle esim. keittiöpyyhkeen päälle, leikkaa paksu tyvilehtiruoti pois tarvittaessa, ja laita lehdelle pari ruokalusikallista täytettä suurin piitein keskelle, hieman alalaidalle lehteä. Taittele sitten paketiksi. Ensin alalaita ylös täytteen peitoksi, sitten sivut keskelle ja rullaus napakaksi. Laita voideltuun vuokaan saumapuoli alaspäin. Taittele kääryleitä vuoka täytteen. Valuta päälle siirappi ja lisää voinokareita, yhteensä pari ruokalusikallista, pieninä paloina. Kypsennä kääryleitä n.175 asteisessa uunissa runsastu tunti - 1,5h. Valele muutaman kerran uunissaolon aikana kaalin keitinliemellä kääryleitä. Pienennä lämpöä loppuvaiheessa paistoa jos tummuvat liikaa. Tarjoa ruskeakastikkeen,  ja esim perunan, puolukkasurvoksen tai ihan vain puolukoiden kanssa.

Ruskeakastike:

n 3dl kaalinkeitinlientä

0,5dl vettä

1-1,5 rkl vehnäjauhoja

soijakastiketta

pippuria

suolaa

n. 1 dl kermaa

Kuumenna kiehuvaksi kaalinkeitinliemi pienessä kattilassa. Sekoita pienessä kulhossa vesi ja vehnäjauho, ja lisää seos kattilaan ja sekoita vispilällä se hyvin  tasaiseksi. Anna kiehua hiljalleen viitisen minuuttia, mausta  ja maistele ja lisää sitten kerma.

Viikot, kuukaudet ja vuodet, mihin te katoatte, ja missä se merkityksellinen elämä ja onni on...tämä blogikin on ollut jo yli 10 vuotta julkinen! 

Ite tein: Avocadoranskalaiset ja Tzatziki

 Avocadosta perunaranskiksien selättäjäksi? No ei sentään, mutta tämä kokeilu sai vihreää valoa, eli tulen tekemään vielä uudestaan, joten rustaanpa tänne blogiin muistiin. Alkuperäinen ohje on Nyhtökauraa! -kirjasta. Avocadoransikset syntyvät leivittämällä avocadolohkot korppujauhoilla ja lämmittämällä niitä uunissa niin että leivitys pinnasta tulee rapsakka. Kylkeen valmistin perinteisen tzatzikin turkkilaisesta jugusta kurkkuineen ja valkosipuleineen. Siitä tuli juuri sopiva raikas dippi.

Ja ensi kerralla kokeilen sekoittaa vähän chilimaustetta leivitykseen. 

Avocadoranskalaiset 2-3 hengelle

2 kypsää kiinteää isoa avocadoa
1/2 sitruunan mehu
1tl suolaa
1/2tl pippuria
1/2dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
2dl korppujauhoja
n 2-3rkl öljyä

Halkaise avocadot, poista kivi ja kuori avocadot, leikkaa n 4-5 lohkoon per avokaconpuolikas. Pirskota sitruunamehua avocadoille.  Asettele yhdelle lautaselle vehhnäjauhot. Sekoita vehnäjauhoon suola ja pippuri. Kokeile sekoittaa jauhoihin myös  esimerkiksi paprika- tai chilijauhetta tuomaan potkua ja makua. Asettele toiselle lautaselle korppujauhot ja kolmannelle lautaselle tai kulhoon riko kananmuna ja vatkaa rakenne rikki. Asettele uunipellille leivinpaperi ja pirskota tai sudi pullasudilla leivinpaperille n 1rkl öljyä. Aloita sitten avocadojen leivitys. Lohko kerrallaan kieritä avocadot ensin vehnäjauhossa, sitten kannanmunassa ja lopuksi korppujauhoissa. Asettele pellille. Pirskottele päälle vielä öljyä. Paista lohkoja uunissa 180 asteessa noin 15 minuttia. Anna hetki jäähtyä jotta voit napsia lohkoja sormin ja dippailla tzatzikiin. Tzatziki on parasta kun se on sanut maustua ja levätä hetken jääkaapissa joten valmista se ensin vaikka jo aamupäivällä maustumaan.

Tzatziki

1/2 kurkkua rouheana raasteena

1/2tl suolaa

1-2 valkosipulin kynttä hienoksi hakattuna

1 tl sokeria

2dl turkkilaista jugurttia

Raasta kurkku ja laita se siivillään, lisää suola, sekoita ja anna ylimääräisen nesteen valua pois. Sekoita kulhossa turkkilainen jugurtti, valkosipulinkynsi hakkelus, kurkku ja sokeri yhteen, ja anna mastua jääkaapissa.

Ite tein: Intian makuja, Paneer Tikka Masala

Synkästä ja loppumattomasta syksystä selvitty, pari päivää syöty joulun comfort foodia ja sitten sitä kaipaakin jo ihan muuta. Miten olis intialainen? Intian makumaailma on itselleni tuttua lähinnä Namaskaareista ja matkoilta. Jos intialaista on tehnyt mieli, on se helppo ja takuuhyvä vaihtoehto ollut astua sisään intialaiseen ravintolaan, vaikeinta on ollut valita mennäkkö tuohon vai tuohon nurkan takana olevaan... Nyt kuitenkin pomppasi helppo Paneer Tikka Masalan resepti eteen somessa, ja päätin kokeilla, hieman lisäsin kasviksia, mutta muuten noudattaen melkolailla tuota Arlan reseptiä. Mangolassin ainekset pitää muistaa ens kerran kirjata kauppalistaan, sillä sehän on ihan must jälkkäri tämän kanssa! Tulen tekemään tätä kyllä uudestaan ja täytyy myös kokata pinaattista Palak paneeria.

Paneer Tikka Masala (4 annosta)

1pkt Paneer juustoa
50g tuoretta inkivääriä hienona raasteena
1dl turkkilaista jugurttia
1 rkl garam masala mausteseosta
0,5 tl suolaa

2 porkkanaa

n. 1/2 paraskaalia
1 salottisipuli
2 valkosipulinkynttä
2rkl tomattipyrettä
0,5 tl chilihiutaleita
1tlk säilöttyjä kirsikkatommaatteja
1dl vettä
1dl kermaa
1 kasvisliemikuutio

1/2 persiljapuntista pieneksi hakattuna

tarjoa

kardemummalla maustetun basmatiriisin ja naanleivän kanssa

Tee ensin marinadi paneerjuustolle.  Sekoita kulhossa inkivääriraaste, garam masala, suola ja jugurtti. Paloittele juusto ja sekoita marinaadiin. 

Pilko porkkanat ohuiksi siivuiksia ja parsakaali pieniksi nupuiksi. Pilko sipulit pieniksi ja paista sipuleita voinokareessa minuutti pannulla, lisää sitten tomattipyre ja chilihiutaleet, paista n 3 minuuttia- Lisää seuraavaksi säilötyt kirsikkatomaatit, vesi, kerma ja kasiviliemikuutio, kun seos porisee lisää pilkotut kasvikset. Keittele noin 5 minuttia. Lisää paneerjuustopalat ja keitä vielä muutama minnuutti. Lisää pinnalle persilja, ja nosta pannu tarjolle. 

Ite tein: Ranskalainen suklaatorttu

 Tänä vuonna synttärikakuksi tein ranskalaisen suklaatortun. Tämä oli kutkutellut mielessä jo jonkin aikaa, ja kyllä, herkullinen ja melko helppokin oli piiras valmistaa, joten tulen kyllä vielä uudemmankin kerran tätä tekemään.  Matala piiras on tuhti ja suklainen, ja loppukesän marjat, erityisesti viinimarjat, sopivat tämän kanssa nautittuna ihan nappina nenänpäähän. Mustaviinimarjan terttuja tuli vielä lisättyä piiraan päälle kun tämä pääsi vieraille tarjolle, kuvanottohetkellä / kuvaspäivänä oli vaan vattuja tarjolla :D Torttu myös paranee päivä päivältä, kannattaa siis valmistaa edellisenä päivänä, ja koristella tarjolle sitten seuraavana. Mikäli kahvin makua haluaa vain vienosti, käytä vain "vahvaa kahvia" joka tulee kun keittää suhteella 1,5 mitallista muruja / yksi kuppi (1,25dl) vettä. Omaan makuun sopii tuo espresso.

Ohje suklaapiiraaseen on peräisin Ruokatorstai leipoo kirjasta, joka on huippukirja leipurille, ja josta miltei aina haen inspiraatiota kun leivotuttaa. 

Kahvilla maustettu suklaatorttu

Piirasvuoka halk, n. 27cm

Pohja:

100 g kylmää voita

3 dl vehnäjauhoja

2 rkl sokeria

1/4 tl suolaa

1 kananmuna

2 rkl kylmää vettä

Täyte:

250 g tummaa sulkaata

2 dl kuohukermaa

1dl maitoa

1/d dl espressoa (tai vahvaa kahvia)

2/3 dl sokeria

1/4 tl suolaa

2 kananmunaa

Päälle kaakaojauhetta, kirpsakoita marjoja, ja kylkeen kermavaahtoa.

Tee ensin pohja. Sekoita keskenään kuivat aineet. Nypi joukkoon kylmä voi. Voin voi ensin kuutioida pinemmäksi, jotta työstö käy nopeasti. Sekoita joukkoon kananmuna ja vesi ja muotoile taikinasta pallo ja nosta jääkaappiin ainakin puoleksi tunniksi. 

Keitä kahvi. (muista myös nauttia kupillinen :)) Lämmitä uuni 175 asteeseen. Kauli taikina ympyräksi ja nosta piirasvuokaan, huolittele reunat.  Laita pohjan päälle leivinpaperi ja sitten painoksi leivontakuulia tai vaikka herneitä, ja esipaista pohjaa noin 15 minuuttia. 

Täyte: Rouhi suklaa pieneksi ja kuumenna kasarissa kerma, maito ja kahvi lähes kiehuvaksi, poista liedeltä ja sekoita suklaa joukkoon, sekoita koko ajan kunnes suklaa on sulanut. Lisää sokeri ja suola. Riko kananmunat pieneen kulhoon ja sekoita niiden rakenne tasaisesti sekaisin ja lisää sitten täytteeseen hyvin sekoittaen. Kaada sitten täyte esipaistetun pohjan päälle ja paista noin 15-20 minuuttia. Jäähdytä kakku ja nosta sitten kelmulla peitettynä jääkaappin vetäymään, mielellään yön yli, mutta vähitään pariksi tunniksi.

Koristele kaakaojauheella ja marjoilla tarjoilupäivänä.

Ite tein: Paras Focaccia ikinä

Koronakeväänä tuntui että kaikki leipovat leipää tai pullaa vähintään joka toinen päivä, ja hoitivat leipäjuuriaan antaumuksella. Minä, yllätysyllätys en. Tai en tiedä onko enää yllätys ainakaan itselleni, tulen aina villityksiin jälkijunassa :D Mikäköhän nyt syksyllä olisi se juttu...

No vähäsen sentään jauhopusseja rapistin. Mitä keväällä tuli leivottua, oli tietysti Siken aamusämpylät, vaikkevat ne tietenkään maistu siltä kuin siellä ihanimmista ihanimmissa Nami Namastessa, Viron Muhussa. Mutta toinen mitä olen leiponut, on Focaccia, sillä Viimestä murua myöten Saara julkaisi blogissaan niin hyvältä kuuloisen ohjeen specific-vinkkeineen, että tätä oli testattava, ja kyllä! Tällä reseptillä ja nikseillä tulen tulevatkin focacciat leipovani. Jauhoina itse käytin vain "perusjauhoja". Ja Saaran blogiin ja reseptiin vinkkeineen klikkaa tänne. 

Alla reseptiikka kirjattuna lyhyesti (pieniä omia muokkauksia Saaran reseptiin joka siis tämä.)

Jos haluat illaksi tuoreen leivän, tee taikina heti aikaisin aamulla. Tai jos leivän haluaa lounaaksi, niin valmistele taikina illalla.

Focaccia, 2 kpl pyöreää 20-24cm halk metallivuokaan tehtynä.

4,5 dl haalean lämmintä vettä
1 tl sokeria
8 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
4 tl kuivahiivaa
2 tl suolaa

yhteensä n. 1 ½ dl oliiviöljyä
sormisuolaa

kuivattua (n 2tl) tai tuoretta rosmariinia 
pieni rasia kirsikkatomaatteja

Sekoita vesi, sokeri, jauhot, kuivahiiva ja suola taikinaksi.  Älä vaivaa. Taikina jää löysähköksi.

Valele kulho öljyllä ja siirrä taikina siihen ja peitä tuorekelmulla, tai kertakäyttösuihkumyssyllä (ne on käteviä ;) ). Taikina saa olla huoneenlämmössä kohoamassa 8-12tuntia. Jos pitempään niin laita jääkaappin ja kohota pari viimeistä tuntia huoneenlämmössä.

Kun taikina on kohonnut, niin öljyä sormet kevyesti ja “taittele” taikina pari kertaa kohotuskulhossaan. Eli ota yhdestä reunasta kiinni, ja taita toista puolta/reunaa kohti. Taikina ei taitu kaksinkerroin, mutta tämä tuo siihen elastisuutta. Käännä taikinakulho 90 astetta ja taittele taas tämä reuna vastakkaista reunaa kohti. Toista jokaiselta neljältä “reunalta” taittelu.

Ota esiin kaksi 20-24 cm halk pyöreää metallista vuokaa (onnistuu myös jos paistaa toisen leivän myöhemmin ja antaa puolet taikinasta "levätä" jääkaapissa.). Kaada vuokien pohjalle ja reunoille ohuelti oliiviöljyä. Nosta taikina öljytyin sormin vuokaan. Painele  taikina kevyesti vuokaan,  niin että se peittää vuoan pohjan. 
Lorauta ja levitä tasaisesti focaccian päälle vielä vähän oliiviöljyä ja painele sormilla koloja joihin öljy uppoaa. Kohota vielä uudestaan liinalla peiteltynä 1-2 tuntia.
Toisen kohottamisen jälkeen painele focaccian pintaan koloja, ja asettele koloihin puolikkaita kirsikkatomaatteja.  Ripottele päälle sormisuolaa ja rosmariiniä.  
Paista uunissa, 275 asteessa noin 15-20 minuuttia keskitasolla tasalämmöllä.
Heti paiston jälkeen sivele vielä kertaalleen oliiviöljyllä.
Focaccia on valmista tarjottavaksi n. 15 minuutin jäähtymisen jälkeen. 

Omana huomiona lisään, että yksi olellinen asia on tuo vuoka missä focaccian paistaa, Huomasin että ainakin omia irtopohjavuokia perempi on metallinen perus "vanhanajan" saumaton kakkuvuoka. Sillä irtopohjavuoan saumoista pääsi tippumaan öljyä, joka sitten paloi uuninpohjaan kiinni... 

Juhannusmenu 2020

Nyt povataan helteistä, tai ainakin tavanomaista lämpimämpää Juhannusta. Olisiko näin, että tänä vuonna ei tarvita toppatakkia taikka kumisaappaita, vaan kesämekolle olisi oikeasti käyttöä? Niin tai näin mökkijuhannus monella luvassa, ja kuumeista mitä syötäisiin tänä Jussina pohdintaa varmasti monella.

Tässä mihin tulokseen itse olen päätynyt. Lounaana tietysti kylmä kalapöytä, ja pöydän pääesiintyjänä sillikakku.  Resepti löytyy arkstostani, täältä. ja sen voi hyvin valmistaa jo aatonaattona.

Illalla grilli kuumaksi ja entrecote pihvit tirisemään. Kylkeen leivinpaperiin ja folioon käärittynä pieneksi pilkottuja kasviksia (kesäkurpitsa, porkkana, peruna, paprika, kesäsipuli, tomatti...) ja nyyttiin pari ruokalusikallista fetakuutioita yrttiöljyssä, se puolikuun muotoinen rasia on tähän just passeli, rasiasta riittää kahteen-kolmeen isoon nyyttiin, pari oksaa tuoretta timjamia. Alla olevassa kuvassa kirsikka-mozzarellasalaatti on myös ihana!

Ja jälkkäriksi tietenkin marjainen britakakku! Reseptiä siihen täältä.

Ite tein: The Tiramisu

Tiramisu on yksi ehdoton suosikkini jälkkäreistä. Tänä äitienpäiväviikonloppuna valmistin sitä kahteen kulhoon, toisen vein vanhemmilleni oven taakse, toinen kulho jäi itselleni herkuteltavaksi. Melko isot kulhot tätä sitten tulikin, joten riittää varmasti vielä alkuviikoksi herkuteltavaa...

Omat huomioni tällä kertaa. Kahvina ehdottomasti espressoa. Tavallinen vahvaksi keitetty kahvi tuo vienon kahvin maun, mutta kunnon maku vaatii esperssoa. Rouhi tummaa suklaata ja ripottele sitä  tiramisukerrosten väliin.

Tiramisu 6-8 annosta.

4 isoa kanamunaa
1,25dl sokeria
500g mascarponejuustoa
1,75dl kylmää espressoa
0,75dl Marsala-viiniä
200g Savoiardi-keksejä
kaakaojauhetta
(tummaa suklaata)


Keitä kahvi ja anna sen viilentyä. Sekoita viilentyneeseen kahviin Marsalaviini. Erottele keltuaiset ja valkuaiset kahteen isoon / keskikokoiseen kulhoon. Lisää sokeri keltuaiskulhoon, ja vatkaa vaahdoksi sähkövatkaimella. Pyyhi vatkaimet puhtaiksi ja siirry vaahdottamaan valkuiset kovaksi vaahdoksi. Sekoita sitten valkuiset keltuisvaahtoon, ja lisää sitten joukkoon mascarponejuusto. Sekoita sähkövatkaimen pienimmällä teholla seos sekaisin.

Ota haluamasi laakea iso kulho tai vati ja aloita tiramisun kokoaminen. Kasta nopeasti keksi kerrallaan kahvi-viinissä, ja täytä kulhon pohja kekseillä, keksejä voi katkoa puoliksi vielä kun niitä ei ole kastettu ja näin saa koko pohjan peittymään paremmin, varsinkin hyvä jippo, jos käyttää pyöreää kulhoa. (Tähän väliin voisi lisätä sitä tummaa suklaata rouheena). Lusikoi sitten reilu kerros juustovaahtoa keksien päälle. Kastele loput kekseistä ja tee seuraava keksikerros (ja rouhittua suklaata). Lusikoi loput juustovaahdosta päälle. Sihtaa sihvilän läpi kaakaojauhetta pintaan, niin etytä se peittyy, peitä tiiviisti kelmulla ja laita jääkaappin tekeytymään vähintään vuorokaudeksi. Ennekuin nostat tiramisun tarjolle, sihtaa vielä kerros kaakaojauhetta päälle. Koristele esimerkiksi marjoilla.

Tässä muuten pari vuotta sitten tehty Raparperitiramisun ohje, jota kannattaa ehdottomasti kokeilla nyt kun raparperi aika on kohta käsillä. Kirpsakan makea raparperi pelaa ihanasti tiramisun kanssa!

Kotoilukevät: Ite tein: Katkarapupasta

Poikkeuskevät, kotoilukevät. Välillä kotoilu on innostanut selaamaan reseptejä -kirjoista, lehdistä, blogeista ja instagramista, ideoimaan jotain uutta, muistelemaan vanhoja ihania ruokia mitä silloin joskus tekikään. Suunnittelen viikkolistaa ja to do -kokkailulistaa, sillä kauppareissut koitan pitää minimissä. Välillä onnistuu välillä ei. Välillä olen uupunut sotkuisen keittiön ja tiskivuoren edessä ja haaveilen ravintolaruoasta, ystävistä, museoista ja kaupunkielämästä, ja sunnuntailounaasta vanhempieni kanssa...

Tsemppasin kovin tänne blogin äärelle palaamiseen. Mutta koska tämä on ennenkaikkea ruokamuistopäiväkirja, ja reseptipankki itselleni, päätin että on kai hyvä raapustaa tältäkin poikkeuskeväältä muistiin ruokajuttuja. Ja mennään nyt sellaisilla kuvilla kun mennään, ruoka on tehty syötäväksi ja jokainen annos päätyy, mielellään lämpimänä, suuhun asti...

Ensimmäisenä kirjaan tänne eilen taasen tehdyn huippis rapupastan, jonka hyväksi havaitun ohjeen olen napannut Avaruusasema blogista. Tuunaten sitä hiukan, lisäten kirsikkatomaatteja ja yrttejä, välillä myös pinaattiakin. Kiitos, että tuo upea blogi on vielä auki!

Sitruunainen katkarapupasta (2 isoa annosta)

n 200g pussi isoja/ jumbo katkarapuja
2 valkosipulinkynttä
pari oksaa tuoretta timjamia
1dl valkoviiniä
1/2 luomusitruunan mehu ja raastettu kuori
1/2 rasiaa kirsikkatomaatteja puolitettuina
2dl kermaa
suolaa
pippuria
250g Spaghettia kuivana
lehtipersiljaa
Crana Padano juusto lastuina tai raasteena (Parmesaania hieman miedompi)

(pinaattia)

Keitä pastavesi kiehuvaksi. Sulata katkaravut ja valuta niistä vesi. Paista rapuja hetki ruokalusikallisessa voita niin, että kypsyvät ja tulee pieni väri ja rapsakkuus. Nosta sivuun. Leikkaa valkosipuli ohuiksi viipaleiksi ja kuullota timjamin kanssa miedolla lämmöllä muutama minuutti voissa, lisää sitten pannulle valkoviini, sitruunankuori ja mehu ja halkaistut kirsikkatomaatit (ja pinaatti) kun seos kiehahtaa lisää kerma ja anna pöhistä viitisen minuuttia, kunnes kerma alkaa saostumaan. Mausta suolalla ja pippurilla ja maista. Pasta on kypsynyt tällä välin al denteksi. Nosta kastike pois liedeltä lisää katkaravut sekoita ja lisää valutettu pasta joka imaisee itseensä ihanasti kastikkeen. Sekoita. Annostele lautasille, juustoa päälle, sekä tuoretta lehtipersiljaa.

Ite tein: Värikkäät vegeleivät ja Suomalainen menestysresepti tuotteita

Heräsin vähän liian myöhään Jyrki Sukulan vetämään TV-sarja Suomalainen menestysresepti pariin. Kesän lopussa näin pari viimeistä jaksoa, ja niitä sitten seurasinkin mielenkiinnolla, ja kun tuotteita on tippunut kauppojen hyllyille, on näitä tietysti pitänyt testata! Näyttäisi jaksot olevan näkyvillä Dplayssä.

Päätin yhdistää Juurevan, -punajuuri-rypsilevitteen, ja Boltsi- siemenpullan, ja tehdä nopsat iltapalaleivät telkkariruudun ääreen. Kyytipojaksi kvinoasmoothie Mo'zumoa ja jälkkäriksi Härtelöä :P

Siemenpulla Boltsi voitti tuon TV-sarjan. Boltsi on maukas, ja hyvä tuote joka oli jo pitkälle kehitelty ja mietitty. Boltseja olen nopeana ateriana esimerkiksi salaatin kanssa nauttinut. Siihen vaikka kermaviili-yrttikastike kylkeen.  Juureva, kaunis pinkki levite olikin yllärihyvää, sillä pakkauksen ilme ei ollut mielestäni oikein houkutteleva, vaan jotenkin tunkkainen ja old (parantelisin kyllä myös Boltsia houkuttelevammaksi). Juurevaa olen levitellyt niin vaalealle kuin tummalle leivälle, ja yleensä en sitten mitään muuta, sillä makua on sopivasti itsessään. Myös tuote, jota aijon ostaa uudestaan.

Härtelö - härkäpavusta tehty jäätelö, uskomattoman hyvää, ja jotenkin ihmeellinen tuote minkä nuoret opiskelijatytöt ovat koulutyönänsä luoneet. Pehmeä rakenne, aidon ja runsaan makuinen, kermaiselta tuntuva. Mitenkään ei voi veikata, että olisi joku kasvipohjainenjäätelö kyseessä mausta tai koostumuksesta. Pakkasessani tälläkin hetkellä purkki suklaista. Suosikki! Tuotelanseerauksessa sai koristella omat Härtelöjädekupit kukilla, marjoilla ja herkuilla! :P

Mo'zumo -kvinoasmoothie. Tämä ei niin ollut iskevä omaan makuhermoon. ehkä se koostumus, ja vaikka yleensä en makeista ja sokerisista juomista edes välitä, olisi tämä kaivannut hieman makeutta lisää. Pakkaus on söpö ja terveellisyysvaikutukset huipussa.

Kisassa oli kaikkiaan 6 tuotekehittelijätiimiä oman tuotteensa kanssa, joista vielä tattarimurot (nämä eivät vain innosta) ja mielenkintoinen kalajauheliha Särvin on itseltäni testaamatta. Olen aina osunut tyhjälle hyllylle Särvintä metsästäessä, kerran oli yksi repalainen ja rypistynyt paperikääre vain jäljellä...mitä se sitten tarkoittaakaan :D

Ja niin, tarvitanko reseptiä näihin leipiin?

Iltapalaleivät:

Real-leipävipaleita
juureva-levite
Minitomaatteja
Salaatti tai versosekoitusta oman maun mukaan
Boltsi siemenpullia

Voitele leivät juurevalla, lohko siemenpullat ja tomaatit, ja oman maun mukaan näitä ja salattia leivän päälle.

Sikke's - loistoilta TV-kokkien ravintolassa.

Sikke Sumarin ja Pipsa Hurmerinnan luotsaama Sikke's rafla on vasta muutaman kuukauden ikäinen ja itseasiassa nyt heinäkuun kesälomilla, mutta muutama sananen tänne bloginkin puolelle Sikkelästä.

Aivan kesäkuun viimeisinä päivinä tuli nimittäin fiiisteltyä alkavaa kesää täällä Tehtaankadun ja Perämiehenkadun kulmalla parhaassa ystäväseurassa. Paikka kyllä osasi vakuuttaa meidät, joten kun lomat loppuu ihan justiinsa, niin näkisin, että oikein piankin vosin olla bookkaamassa iltaa tänne, vaikka hyviä rafloja ja uusia-vanhoja paikkoja riittää rutkasti listattuna. Tässä alla tuon kesäkuisen illan kulkua.

Aloitimme illan paikan nimikkodrinkeillä, Sikke ja Pipsa heidän nimensä tietysti olivat. Pöytään tuotiin myös leipäkori, mutta leivissä paikka ei loista itseään kuuhun (Sikken aamusämpylät Naminamastessa nautittuna vähintään kuuhun ja takas), vaan itse ruoissa se juttu on.

Oma alkuruokani oli viehättävän kaunis valko-vihreä ilmestys lautasella. Tämä oli se somessakin kehuttu mozzarella, suolasitruunalla ja sokeriherneellä. Ja oli muuten oikein ihana suussakin koettuna. Toki tuo pikku zucchinin kukkakin tuli syötyä. Pöytäseurueessa myhäiltiin myös hyväksyttävästi, sillä edessä toisilla oli tartar-annos, jonka varmsti otan sitten ensikerralla...annoskateushan se iski :P

Pääruokana kaikki päädyimme pastaan, joka oli aika lailla kuin italialaisen mamman tekemää.  Canneloneja joissa parmankinkkua, ricottajuustoa ja pinaattia, maukas tomaattipohja. Tätä voisi kutsua siksi comfortfoodiksi. Sikke'sin ravintolan yhtenä konseptina on pastasunnuntait. Tämä pasta annos ainakin vakuuttaa minut, pastasunnuntaita voisin todellakin mennä viettämään joku myrsykyisä syyssuunnuntai!

Jälkkärinä ricottamunkit raparperihillokkella ja kermavaahdolla oli kyllä aivan herkku! Vaikka munkki illallisen jälkiruokana ei tulisi itselle ensimmäisenä eikä toisenakaan mieleen, oli tästä somessa kiirineet munkki-kehut sen verran vakuuttavat, että päädyin nämä tilaamaan. Omnom! Hitusen raikkaampi vaihtoehto oli kaunis pavlova, mutta munkki on must.

Kaikki annokset olivat sopivan kokoisia, huollitellun ja kauniin näköisiä ja rehdin makuisia. Pipsa piipahteli salin puolella tuomassa annoksia, Sikkekin ilmestyi loppuillasta ja napakasti kääräisi hihojaan ja uusi pöytäseurue saatiin istutettua nopsasti paikalleen edellisten lähtiessä. Salissa pyöri myös tuttua henkilökuntaa Naminamasteesta, jossa viime syksynä kävin lataamassa voimaa. Täpö täyteen bookattu oli tämäkin ilta, varauksen kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Tädet: 4 ja puoli

Ite tein: Raparperi-rahkapullat

Ja sitten on aika raparperiherkkujen! Toimiva pullaideakirja on Olgan pullakirja, kun kaipaa jotain muuta kuin peruspullaa. Olgan reseptiä mukaillen syntyy tällaiset herkut. Olgan pullakirjasta on tullut varsin hyödykäs ja käytetty, sen pari kertaa vuodessa kun pullahommiin ryhtyy :D

Raparperirahkapullat:

Perinteinen vehnäpullataikina:
5 dl maitoa
50g tuorehiivaa
2 dl sokeria
1 tl suolaa
1 rkl kardemummaa
2 kananmunaa
150g pehmeää voita
n. 16 dl vehnäjauhoja

täyte:
50g pehmeää voita
1,5 dl sokeria
1prk, (250g) maitorahkaa
1 kananmuna
3 rkl perunajauhoja
2tl vaniljasokeria
5 dl raparperiä


murupäälinen:
25g pehmeää voita
1 dl sokeia
1dl vehnäjauhoja

Sekoita isossa kulhossa kädenlämpöinen maito, hiiva, sokeri, suola ja kardemumma. Lisää kananmunat. Lisää jauhoja aina vähitellen, ja vatkaa taikinaa puuhaarukalla, kun se on liian paksua ja raskasta, iske käsi taikinaan. Vaivaa pehmeä voi taikinaan vuorotellen loppujauhojen kanssa, ja vaivaa kunnes taikina alkaa irtoamaan kulhon reunoista. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa leivinliinan alla.

Leivo sitten taikinasta 24 pyöreää pullaa, ja laita ne leivinpaperin päälle ja leivinliinan alle ja anna kohta vielä noin 20 minuuttia. Tee täyte ja murupäällyste: Pehmennä raparperipaloja tilkassa vettä kattilassa. Sekoita voi ja sokeri tahnaksi ja sekoita muut ainekset joukkoon, ja lisää vasta loppuvaiheessa jäähtynyt ja pehmentynyt raparperi. Murupäällysteessä nypi voi sokeri ja jauhot murumaiseksi seokseksi. Paina kohonneisiin pulliin jauhoitetulla juomalasinpohjalla syvennykset, voitele reunat munalla ja täytä ne rahka-raparperitäytteellä noin 1 rkl per pulla. Ripottele lopuksi murupäälystettä pullien päälle. Paista pullia 190 asteessa noin 15 minuuttia, tai kunnes ovat kullanruskeita.

Ite tein: Keväinen kuhanyytti

Kevät herättelee laittamaan kepeitä kalaruokia, ja käyttämään uuden sadon kasviksia. Kotimaisia uusia perunoita vielä pitää hetki odottaa, mutta ulkkareita löytyy jo hyvin. Tässä foliosta muotoiltuun kuppiin laitetaan pohjalle keitetyt uudet perunat, kevätsipulia ja makeita kirsikkatomaatteja, päälle kuhafile, ja sitten uuniin kypsymään. Mehukas ja maukas kalanyytti on ollut kepeänä viikonloppulounaanani, ja nyt tulee olemaan myös huomisen äitienpäivämenuun pääruokanana! Jos on huippunälkäistä porukkaa, niin nyyttejä on hyvä varata pari kaksi tai ainakin 1,5 per ruokailija.

Kuha-perunanyytti:
(ainekset yhteen nyyttiin):

n. 4-5 keitettyä pientä uutta perunaa
n. 120g kuhafilettä, tai muu vaalea kala (ahven, siika...)
pätkä tai 1 kokonainen kevätsipulin varsi
n 5 kirsikka- tai luumutomaatteja
karkeaa suolaa
pippuria
n. 1rkl oliiviöljyä

kermaviilikastike, sekoita yhteen:
2dl kermaviiliä
kourallinen tillisilppua
1rkl sitruunamehua
suolaa
pippuria

Keitä uudet perunat etukäteen. Puolita. Riippuen kalafileen koosta leikkaa se puoliksi. Mausta karkealla merisuolalla ja pippurilla. Kokoa folion päälle perunapuolikkaat, tomaatit ja kalapalat. Leikkaa kevätsipulinvarsi pieneksi ja ripottele päälle ja väleihin. Pirskottele oliiviöljyä ja suolaa ja pippuria myös perunoille. Sulje nyytti ja kypsennä uunissa 225 asteessa noin 15-20 minuuttia, Seuraa kalan kypsyyttä. Tarjoa vihersalaatin ja kermaviilikastikkeen kanssa.

Ite tein: Pääsiäisen mämmi-mudcake

Vielä ehtii hyvin leipomaan pääsiäisen jälkkäripöytään herkkuja. Tämän helpon, vain kolmea ainesta sisältävän mämmi-mutakakun reseptin olen repinyt luultavimmin ässän Yhteishyvästä jo vuosia sitten, ja nyt tämä kakku pääsi kokeiluun näin palmusunnuntai-viikonloppuna. Koemaistajat hyväksyivät tuotteen jatkoon, jes. Kakku toimii parhaiten päivän pari vanhana. Koristelut kannattaa tehdä juuri ennen tarjoilua. Tarjoa lisäksi kermaista vaniljajäätelöä tai vaniljarahkaa.


Mämmi-mudcake

100g tummaa suklaata
350g mämmiä
5 kananmunaa

Pingoita 20cm irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja voitele se ja reunat kevyesti voilla. Sulata suklaa varovasti mikrossa tai vesihauteessa, sekoita aina välillä. Sekoita mämmi ja sula suklaa keskenään. Erottele kananmunan valkuiset ja keltuaiset. Sekoita keltuaiset mämmi-suklaaseen ja vatkaa valkuaisista kova vaahto teräskulhossa. Sekoita varovaisesti nostellen valkuaisvaahto mämmiseokseen. Levitä kakkutaikina vuokaan, paista 175 aseteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Anna jäähtyä, mieluiten seuraavaan päivään ennen tarjoilua. Koristele esimerkiksi sulatetulla suklaalla ja suklaamunakarkeilla, tai esimerkiksi marjoilla tai hedelmillä ja tomusokerilla. 

Ventuno: Moderni italialainen dinneri

Pitkästä aikaa jotain ravintolakokemusta tännekkin, kuin vain instailuja. Syksyllä Helsinki sai uuden tulokkaan Tomi Björkin ja Matti Wikbergin ravintolamaailmaan, modernia italialaista ruokaa tarjoavan Ventunon. Isommalla seurueella lähdimme kokeilemaan tätä tuoretta tulokasta. Ventuno sijaitsee aivan Designmuseon kulmalla, arvotalossa, joka pitkään olikin huputettuna remppakaapuihin, olikin aikaa ja rahaa vievä ravintolaprojekti, mitä muista lukeneeni Ventunosta. Ventuno ei ole pelkästään ravintola vaan Ventunossa on myös modernisti / trendikkäästi kahvilasiipi, jonne täytyykin poiketa joku kerta museokäynnin yhteydessä pressolle ja misulle.

Pöytäseurueemme oli sen verran iso, että nautimme yhteisesti Ventuno Degustazionen - menun. Hinta 62 euroa per nuppi kuulosti kohtuulliselta kun silmäili 9 ruokalajia sisältävää menukorttia. Viinipaketti - 2 valkoista, yksi punainen ja jälkkäriviini oli 49euroa. Annokset tulivat tuttuun "Björk" -tapaan jaettavilla isoilla tarjottimilla tai vadeilla pöytiin, joista sitten lusikoitiin omaan pikkulautaseen. Pientä taiteilemista tämä vaatii, sillä lasimäärä valloittaa jo mukavasti pöytäpintaa, välillä siis koettiin sitä ahdasta ja hieman sekavaa italailaista ruokalutunnelmaa... oliko tämä sun lasi, siirrän tätä tänne, otatko tuosta...

Neljä pientä, sorminkin syötävää alkupala-annosta, olivat: Huippu ihana arancino - veriappelsiini-risottopallo, voi miksi näitä oli vain yksi ja miksi niin pieni!?, olisi edes ollut normaalin lihapullan kokoinen pallero. Toisena sipukan kuoresta tarjottu freessi simpukka, mustekala, katkarapuhässäkkä, osui omaan äyriäismakuhermoon, näitäkin olisi mennyt kaksi hujauksessa. Törky hyvä. Seuraavat mausteinen makkara näkkärillä ja jopa margherita - pikku pizza, jäivät näiden kahden ensimmäisen varjoon.

Seurava jaettava oli härkä carpaccio ja pikkelöityjä sieniä. Härkä oli yllättävän paksuina siivuina, josta mainittava, että oma lihaviipaleeni oli ainakin melko jänteikäs. Tämä oli jotenkin "mauton" floppi alun herkkujen jälkeen. Seuraavana ihana fenkolirisotto pelasti taas iltaa nousuun ja pääruoan, leivitetyn vasikanleikkeen ja rosmariiniperunoiden jälkeen oli kylläinen olo, mutta jotain vielä hyvin mahtuisi.

Jälkkäri oli raikas klassikko, sitruunapiirakka vadelmasorbetilla joka oli varma päätös tälle italialaiselle makumatkalle.

Siinä skoolatessa alkuproseccolla, ja suurella porukalla kuulumisia vaihtaessa ei tullut niin mieleen, mutta näin illalisen jälkeen, jäi pohtimaan, että minkäänlaista pientäkään keittiön terveistä tai leipää ei tarjottu aterioinnin alkuun. Jokin aika sitä sai odotella alkupaloja tulevaksi. Tämä ehkä vähän hämmästyttävä juttu, sillä oma leipomokin olisi, Levain nimittäin. Ventunon ruokasaliin näkyy myös mahtava puu-uuni jossa pizzetta-pikkupizzat valmistuvat, siinä saisi ätsysti myös lämpimät leipäset tai edes leipätikut. Myöskään tuossa Degustazione menussa ei ollut pasta-annosta, mikä oli ollut kiva maistaa täällä. Se jäi siis ensi kertaan.

Ventuno jätti siis jotain maisteltavaa vielä hanpaankoloon. Osa menun annoksista oli juuri niitä upeita ja huolellisia makuja mitä toivoikin osassa oli vähän floppia. Pöytävarausta isommalle joukolle mietittäessä kannattaa kiinnittää huomiota pöytävarauksen aikarajoitteeseen, meitä ei ulos oltu ajamassa ja suoriuduimme 2,5 tunnissa kiireettä, mutta muistutettiin kyllä jo illan alussa että ollaan sitten "nopeita" kaikki. Muuten palvelu oli ystävällistä ja osaavaa nuoren salihenkilökunnan puolelta.

Ite tein: Maa-artisokkakeittoa, mätismetanaa ja omenaa

Olin syksyllä Ravintola Nokassa pienellä kokkauskurssilla. Nokka on mitä tunnelmallisin ravintola punatiilisessä talossa Katajanokan pienessä ravintola ja -kahvilakeskittymässä. Kokkikurssin menu oli syksyinen ja kotimainen:  Kokkasimme pareittain kuhachevicheä, maa-artisokkakeittoa, sorsaa ja juureksia, sekä jälkkäriosasto lettuja, ja jäätelöä lisukkeineen. Oma nakki tuli maa-artisokkakeittoon, ja kiva ja helppo resepti jäi takataskuun. Tuli sitten kaupassa vastaan iso maa-artisokkalaari, jolloin muistin kokkikurssin samettisen ja maukkaan keiton ja päätin tehdä keiton lauantailounaaksi. Keiton kanssa oleellista on tuo mätismetana sekä hapan ja kirpsakka omena, joka oikeasti kuuluu piilottaa lautasen pohjalle, keiton alle. Keitto on helppo valmistaa, muhkuraiset maa-artisokat nimittäin käytetään kuorineen ja paahdetaan uunissa kypsiksi, ja kuorissahan se syvin maku onkin. Ulkonäkö ei nyt ihan tyydyttänyt, mutta maku edellä.

Maa-artisokkakeitto (n.neljälle)

1kg maa-artisokkaa

1 iso sipuli

voita

oliiviöljyä

2dl kuivaa valkoviiniä

2-3dl kermaa

4-6dl maitoa (yhteensä n 7-8dl)

suolaa

pippuria

Mätismetana:

100g Siian tai lohenmätiä

120g smetanaa

pieni nippu tilliä

suolaa

pippuria

Hapan omena pieneksi kuutioituna.

Pese maa-artisokat puhtaiksi kylmän veden alla, halkaise isoimmat puoliksi. Laita uunipellille kaada loraus oliiviöljyä ja suolaa maa-artisokkien päälle ja sekoita. Paahda uunissa 180 asteessa artisokat kypsiksi (n. 40 minuuttia.), kääntele välillä. Pilko sipuli ja kuullota kattilan pohjalla voissa. Lisää kypsät maa-artisokat ja valkoviini. Anna kiehua kunnes nesteestä on haihtunut 2/3. Lisää maito ja kerma niin, että maa-artisokat peittyvät ja kiehauta. Soseuta sitten keitto tehoseikoittimessa tai sauvasekoittajalla. Ohenna tarvittessa. Mausta suolalla ja pippurilla.

Mäti-smetana:

Vatkaa smetana vaahdoksi. Lisää silputtu tilli ja mausteet ja sekoita mäti varovasti joukkoon, ja nosta jääkaappiin viilentymään.

Ite tein: Vaahterasiirappi-rosmariiniperunat

Jouluna kävin läpi lehdistä repäistyjä ruokareseptejä, osa lensi roskiin, mutta aika iso osa jäi kokeile tätä -pinoon. Päällimmäiseksi pinoon jäi Etiketti-lehden Vaahterasiirappi-rosmariiniperunat ja juomavinkkinä ranskalainen malaissiideri. Bingo.

Vaahterasiirappi-rosmariiniperunat ( 4-6 hengelle)

12 keskikokoista kiinteää perunaa
4rkl oliiviöljyä
sormisuolaa
mustapippuria myllystä
3rkl vaahtesiirappia
muutama oksa tuoretta rosmariinia
2-3 rkl korppujauhoa

Pese ja harjaa perunat huolellisesti puhtaiksi. Leikkaa perunoiden pintaan viiltoja parin millin välein, melko syvälle, mutta ei pohjaan asti. Vinkkinä helpottamaan viiltojen leikkausta: vanha puukauha. Laita peruna puukauhan lusikkaosaan, se tukee hyvin perunan leikkauksen ajaksi. Laita viilletyt perunat vuokaan ja sivele oliiviöljyllä, mausta suolalla, pipurilla ja hienonnetuilla rosmariinin lehdillä. Kypsennä perunoita 200 asteessa noin 35 minuuttia, valuta sitten perunoiden päälle vahterasiirappia ja ripottele korppujauhoja, ja jatka paistamista kunnes perunat ovat kypsiä, noin 15 minuuttia.

Perunat käyvät sellaisenaan ilta-snäckseiksi (sen maalaissiiderin kanssa!), tai paista vaikka pihvit kylkeen.

Ite tein: Glögimarjamaljat

Jos vielä jälkkäri joulupöytään mietityttää, niin tässä oma suosikkini. Näistä glögimarjamaljoista taitaa nimittäin tulla joulupöydän vakkarijälkkäri. Tämä on helppo valmistella jo etukäteen, ja sopivan raikas joulusyöpöttelyjen päätteeksi, eli just mitä pitääkin sillä hässäkkää riittää keittiössä. Tämä ohje on Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin Hyvää joulua kirjasta, joka on oikeasti huippu, olen löytänyt valtavasti hyviä ohjeita kirjasta talvikauden kokkailuun.

Valmista ensin, hyvä olisi jo paria päivää aikaisimmin, glögisiirappi, ja seuraavana päivänä laita marjat siihen maustumaan muutamaksi tunniksi, tai yön yli. Vatkaa juuri ennen tarjoamista kermavaahto, joka maustetaan kanelilla ja tomusokerilla.

Glögisiirappi, n 3dl:

2,5dl vettä
2dl sokeria
1 vaniljatanko
1 tähtianis
1kanelitako
5 kokonaista neilikkaa

Mittaa kaikki ainekset kattolaan ja kuumenna kiehuvaksi. keitä noin 15 minuuttia. Siivilöi kuuma siirappi puhtaaseen lasipurkkiin tai -pulloon, jäähdytä ja säilytä jääkaapissa.

Glögimarjat:
400g pakastemarjoja
1dl glögisiirappia

Sulata marjat ja kaada glögisiirappi marjojen päälle, sekoita ja anna maustua 4 tuntia tai yön yli ennen tarjoilua.

Kanelilla maustettu kermavaahto:

2dl kuohukermaa
0,5tl kanelia
1rkl tomusokeria

Vatkaa kerma vaahvoksi ja sekoita kaneli ja tomusokeri joukkoon.