sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Tehtiin ite: Vaniljapullat eli meidän "vappumunkit"

Jos rasvankeitto pelottaa (niin kuin meitä), niin tässä olisi hyvä vaihtoehto sokeripintaisille vappumunkeille. Nämä vappuhuijausmunkit ovat nimittän oikestaan sokeroituja vaniljapullia. Pullat tehdään kuten normipullat, täytetään vaniljakastikkeella, paistetaan ja lopuksi voidellaan voilla ja kieritetään sokerissa. Hyvältä maistuu vaikka pikkusen huijattiin!



15 kpl vaniljapullia

25g hiivaa tai 1 kuivahiivapussi
2dl maitoa
100g voita
0,5dl sokeria
1/4dl suolaa
1tl kardemummaa
1 muna
noin 7dl vehnäjauhoja

vaniljakastiketta
voita
sokeria

Lämmitä esim. mikrossa maito kädenlämpöiseksi, liuota siihen hiiva ja lisää 100g sulatettua voita. Lisää sokeri, suola, kardemummajauhe, muna ja jauhot ja vaivaa tasaiseksi taikinaksi. Peitä kulho leivinliinalla ja asetä lämpöiseen paikkaan kohoamaan noin 40 minuutiksi. Leivo sitten taikinasta pullia ja asettele ne uunipellille leivinpaperin päälle ja anna pullien taas kohota liinan alla noin 20 minuuttia. Valmista sillä välin vaniljakastike (me oikaisimme ja käytimme valmista vanlijakastikejauhetta johon sekoitettiin maito) ja laita kastike pursotinpussiin. Työnnä pursotin pullaan ja täytä kastikkeella. Paista pullia n. 8minuuttia uunin keskitasolla. Kun pullat ovat jäähtyneet, voitele ne voisulalla ja kieritä sokerissa.


perjantai 26. huhtikuuta 2013

Bon Vivant - Silja Line 31.3.13

Pääsiäisreissulta Åresta palasimme autolla ja Siljan kyydissä Tukholmasta Helsinkiin. Syömään kävimme reissun päättäjäisiksi Fine dining ravintola Bon Vivantiin, josta nyt hieman turinaa ja möhnäisiä kännykkäkuvia. Bon Vivant oli todella yllättävän positiivinen kokemus välillä hieman hengettömästä laiva-ruokailusta.

Astetta fiinimmällä laivaravintolalla oli tarjota muutama valmiiksi koottu menuehdotus sekä A'la carte-lista, josta oli mahdollista sekoitella oma menu. Seurueessamme vaihdeltiinkin kiitettävästi ruokia, ja hyvin toteutettiin toiveemme ja erikoispyynnöt. Ruoat saapuivat pöytään myös sopivin välein (kysyttiin etukäteen toivomuksia) ja yhtäaikaisesti ja juomapuolestakin pidettiin hyvin huolta.

Alkuun saimme pienen keittiöntervehdyksen, ankanmaksaa ja pistaasipähkinää. Ihan jees. Neidillä pähkinätön versio, mutta pähkinöiden tilalla ei ollut korvaajaa. pöh.


Viineiksi porukkamme otti 2 pulloa eri punaista, näin maistelumielessä, Clos Du Val jenkkiviiniä ja italialaista Altrovinoa. Pohjimmiltaan kumpikin viini oli samantyylisiä, mutta Clos du val kuivatti suun täysin. Taniinisista viineistä tykkääville kumpainenkin ovat passeleita. Menun aikana meille tarjoiltiin kolmea erilaista leipää, joista tumma saaristolaisleivän tapainen vei voiton, mutta tillimausteinen blondi oli myös hurjan hyvä ja erikoinen. Tuosta tulikin idea, että jonkinlaista tillimausteista leipää pitää myös kokeilla kotona.

Ja sitten itse sapuskaan. Jiin alkuruoka oli kuningasrapua, pikkelöityä omenaa ja kukkakaalia, kaunis ja värikäs annos, joka sopi hyvin tummalle laatalle. Makukin sopi suuhun. :) Neidillä oli kampasimpukkaa kolmella tapaa ja fenkolia -annos. Hyvää oli.



Pääruokana Jii sai parasta lammasta ikinä! Liha suli suuhun ja melkein kyyneleet valuivat poskilla ;) Eipä paha ollut Neidin vasikkakaan, todella hyvä, mutta kun Neiti sai ruinattua maistiaispalan superlampaasta, tiesi kyllä mille annokselle liputtaa. Annosten ulkonäöissä oli huomattavissa yhtäläisyyksiä...




Jälkkäriksi Jii otti annoksen karpaloa ja valkosuklaata ja vielä jälkkärijuomaksi tarjoilijan ylistämää harvinasempaa konjakkia, Delamain Vesper XO. Neidin jälkkärilautaselta löytyi viikunaa ja pesusienikakkua. Pesusienikakku oli kyllä mautonta, mutta muuten annos kelpasi.





Bon Vivantissa oli  hyvä palvelu ja mukavan rauhallista ja kiireetöntä muiden matkustajien jonottaessa buffareissa tai pyöriessä jossain. Ravintolan yhteydessä on myös pieni viinibaari, jossa voi nauttia lasillisen erikoisempia viinejä ja muita juomia, vaikutti viihtyisältä paikalta. Hyvä ruoka parempi mieli laivallakin :) Jos tiesi käy ruotsinlaivalle, kannattaa Bon Vivantia ehdottomasti kokeilla!

Tähdet 4

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Chef & Sommelier 6.4.13

Kolmas kerta toden sanoo, (ja riittävän aikainen varaaminen) ja saimme pöydän pienestä ja kodikkaasta Chef & Sommelierista, Helsingin kauniilta Huvilakadulta. Luomua, lähiruokaa, joka ainesosan hyödyntämistä, näitä sanoja on kuullut monesti Chef & Sommelieriin liittyen. Ravintolan hyvä maine ja palkitseminen vuoden ravintolaksi antoi odottaa huippuiltaa ja sellainenhan siitä tulikin. Ravintolaan tunnelmaa loi lähekkäin sijoitetut pöydät sekä keittiön avonaisuus. Kiva oli välillä kurkkia keittiön puuhasteluja ja uteliaasti lähipöytien annoksia.



C & S:n menussa oli mahdollisuus neljän viiva yhdeksän ruokalajin kokonaisuuteen. Me otimme neljän versiot juustoilla. Hieman sekoitimme esimerkkikokonaisuuksia, kun sellaiseen kannustettiin. Joka tapauksessa keittiön tervehdyksenä saimme osterinkuoressa tarjoiltuna kalaa (mutta äsh, ei enää muista mitä se oli), josta löytyi havun makua, maku oli kuulemma peräisin ihan korttelin parin etäisyydellä olevista kirkkopuiston kuusista (:D) Samalla maistelimme oikein mukavan makuista luomu-Cavaa, Vall Dolinaa, jota Sommelier Johan Borgar suositteli. Mitään viinipakettia ei hänellä ollut tarjota meille, vaan paljon järkevämmin pari lasillista, jotka sopisivat aina parin annoksen kanssa nautittavaksi. Passaa paremmin kuin hyvin.


Alkuruuaksi kummatkin otimme Ahvenanmaan karitsatartarin. Liha suli suuhun. Jamskis. Ja entäs leivät. toinen jamskis. Alkuruokien kanssa joimme sommelierin ehdottamaa valkoista, olipa sekin hyvää.


Seuraava ruoka oli Jiillä gnoccheja ja savubrietä. Hetki meni miettiessä mitenköhän tuo juusto mahtaa olla annoksessa, ja mainiona vaahtona se lautaselta löytyi. Annos oli huippu ja maut soljuivat suuhun. Neidillä oli lautasella siikaa ja sinisimpukkaa. Annoksessa oli myös rapsakkaa vihreää eksottista hieman ruokomaista kasvia, nimi ei millään enää muistu mieleen. Annos oli pehmeä, silkkisen makuinen.



Pääruoaksi otimme kummatkin porsasta ja maa-artisokkaa -annoksen. Annos oli ulkonäöltään hieman väritön, tai kaikki ainekset lautasella toistivat ruskeaa. Porsasta kuin myös maa-artisokkaa oli lautasella neljänä eri versiona. Ehkäpä hitusen liikaa variaatioita sisäistettäväksi yhdessä annoksessa. Maut olivat kyllä hyviä. Maa-artisokan chipsit toivat hyvää rapeutta ja välirouskutettavaa. Pääruokaviinivalinnat osuivat nappiin. Hienot olivat myös viinien värit.


Seuraavaksi maisteltiin suomalaisia juustoja ja sitten puhdistetiin suut kirpsakaalla marjasorbeella. Yhden hengen juustolautanen riitti meille hyvin jaettavaksi näin maisteluun, kunnon juustofani tarvitsee kyllä oman annoksensa. Juustojen kanssa saimme pastakonella tehtyä näkkäriä.


Jälkkäriksi Papu valitsi valkosuklaata ja herukkaa -annoksen, joka oli hyvä lopetus illalliselle. Herukka ja valkosuklaa, kumpikaan ei ole neidin lemppareita yksistään ja sellaisenaan syötynä, mutta hitsit, kombinaatio kyllä rokkasi hyvin. Jiin spelttiä ja lakritsia annos oli jännittävä ja aikasta superi. Jälkkärit olivatkin ehdottomat illan lempparit


Intohimoa ja innostusta ei voinut olla aistimatta ravintolan tunnelmasta. Hienoa kuinka keittiöpäällikkö Sasu Laukkanen kertoi pitkiä tarinoita leivän valmistuksesta tai kuinka henkilökunnan pukutiloissa kuivatetaan yrttiniput. Kokit tulivat myös vuorollansa tarjoilemaan omat annoksensa ja samalla kertoivat annoksesta sanoin "ja sitten mä laitoin tätä ja sitten mä paistoin tuota". Eräänlainen hieno elämys illallinen oli. Muuta ei voi sanoa kuin kannattaa kokea tämä itse.

4½ tähteä

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Petris Chocolate Room 6.4.13

Jokunen aika sitten uusi suklaapuoti avasi ovensa Helsingissä Tehtaankadulla, nimittäin Petris Chocolate Room laajensi toimipisteitään. Ensimmäinen Petri Sirenin suklaapuoti sijaitsee kauniissa Fiskarsin ruukkikylässä, missä olemmekin joskus piipahtaneet kesäturneella. Nyt sopivasti kävelimme suklaapuodin ohitse ja olihan sitä pakko pistäytyä suklaantuoksun saattelemana sisälle pieneen puotiin.





Moni varmaankin kuuli pääsiäisenä uutisista Petri Sirenin ja Kristian Saarikorven upeasta jätti suklaamunasta, joka oli koristeltu kaikenlaisin kivin ja koruin. Varsin hinnakasta suklaamunaa ei enää näkynyt myymälässä, (olikohan sen joku ostanut?), mutta munan kopiot, pelkät suklaaversiot olivat vielä hyllyllä. Niin iso suklaanhimo ei meillä ollut, joten tyydyimme vitriinitiskin suklaapraliineihin. Valinnanvaikeushan siinä tuli! Shampanjaa, vadelmaa, merisuolaa, minttua, sitruunaruohoa... Näillä oli kiva herkutella teatterin väliajalla :) Jos merisuolasuklaa on vielä tuntematon, kehoitamme maistamaan, todella hyvää!



Shopissa on muuten mahdollisuus kahvitteluun ja upeita suklaaleivoksiakin löytyi vitriinitiskistä. Muista pitää suklaanhimo kurissa kun astut putiikkin sisään :D

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Sushibar ja A21 Cocktail Lounge 5.4.13

Pidimme reilu viikko sitten Helsinki-viikonlopun, oli teatteria, hotelliyöpymisiä x 2, ostoksia, Punavuoren ja Eiran kävelykierrosta sekä tietenkin ravintoloita. Aloitetaan viikonlopun purku perjantai-illan susheista ja drinkeistä.

Moderni, musta-valkoiseksi sisustettu Sushibar löytyi Uudenmaankadulta, ja saimme kivan ikkunapöydän pienestä salista. Puolen tunnin päästä ravintolaan oli jo jonottajia laajalla skaalalla, niin nuoria kuin vanhempiakin pariskuntia...emme ihmettele suosiota, sushit olivat herkkuja!



Tilasimme ensin valokuvin höystetyltä menulta (sama löytyy nettisivuilta), grillattu lohi-majoneesi-kevätsipuli-nigirit ja mustikkamarinoitu siika-nigirit sekä caesar-makit, ilman seesaminsiemeniä neidin allergiaoireita välttääksemme. Mustikkasiiassa mustikan väri oli kauniisti tarttunut kalapalaan, mutta mustikan makua ei maistunut yhtään. Muuten kyllä siikaversio oli raikas ja hyvä. Lohinigirit sitten taas olivat järkkyhyvää samoin caesarmakit, jotka sisälsivät rapua, kurkkua, salaattia ja caesarkastiketta. Tämän satsin jälkeen tilasimme vielä 10 kappaleen läjän Korneri-makia, joissa oli lohta, kevätsipulia ja majoneesia käärittynä perinteisesti merilevään. Hyvää oli, mutta caesar-makien makumaailma vei päivän paras -tittelin.

Sushien kyytipojaksi otimme lasilliset henkilökunnan suosittelemaa saksalaista Sonnentropfhen rieslingiä, joka oli makea eikä kovinkaan hapokas. Tykkäsimme kovin viinistä, vaikka maku oli aivan erilainen kuin rieslingiltä odottaisi. Sopi hyvin sushien kanssa nautittavaksi. Viinilasit olivat muuten jalattomat, kauniin muotoiset, mutta oli hassua juoda mukimaisesti ravintolassa viiniä... heh. Muu astiasto olikin omasta kotoakin tuttua Marimekkoa, jotka sopivat kokonsa ja muotonsa puolesta kivasti susheille.

Sushibaarin susheille menemme varmasti uudestaan. Kiva miljöö ja herkulliset pöperöt.


Helsinkiviikonloppu kuuluu tietenkin aloittaa mageilla drinkeillä, ja ne nautimme A21 -cocktail loungessa. Ovikelloa soittamalla pääsimme sisään tyylikkääseen ja hämyiseen saliin. Englanninkielinen superystävällinen baarimikko otti meidät vastaan ja saimme monikymmensivuisen drinkkimenun käteemme ja istumapaikat sohvalta, josta oli hyvä tarkkailla drinkkivelhojen työtä. Onneksi täälläkin oli tarjottavat kuvattuna menuuseen, jotta vaihtoehtoja saattoi edes ulkonäön mukaan lajitella.

 
Pitkä Suomen neito -drinkki on marjaisa, kesäinen ja raikas juoma, taisi olla paikan signaturedrinkki (?) ja Canadian politician-viskidrinkissä oli oksa tuoretta timjamia, jonka maku tarttui juuri sopivavasti itse juomaan. 11 ja 13 euron hinnat olivat varsin kohtuulliset laatuun ja palveluun nähden. Näillä oli hyvä aloittaa viikonloppu.

Tähdet kummallekin: 4 ja puoli

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Tehtiin ite: Mustikkaherkku ja 8 asian haaste

Pakkasessa majailee vielä rasia jos toinenkin viime kesän mustikkaa ja mansikkaa. Surrautimme mustikasta, mansikasta ja pakastetusta banaanista sunnuntaiaamun herkkujuoman (lisäksi loraus maitoa ja juoksevaa hunajaa). Ai miksi pakastetusta banaanista, se selviää tuossa alla olevasta kahdeksan satunnaista asiaa - haasteesta, jonka saimme Pastanjauhantaa-blogilta. Kiitokset superisti jauhajille ihka ensimmäisestä haasteesta!


8 satunnaista asiaa -haastessa ajattelimme hieman rajata satunnaisuutta, ja kertoa 8 edes jotenkin ruokaan liittyvää asiaa meistä, eikä ihan mitä vaan kengänkokoa (37 ja 41) tai lemmikkieläintä (sopiva määrä villakoiria). Päätimme jakaa haasteen alla oleville 8 ruokablogille, joissa ainakaan näin äkkiseltään katsottuna ei samaa haastetta näkynyt.

Meanwhile in Longfield
Pastaaks' tässä?
Veikeä verso
Kotihippi ja leipuri
Nautiskellen
Lumo lifestyle
Yummy baker
Köökistä kajahtaa


Ja sitten ne 8 asiaa...

1. Jääkaapissamme on kuusi unohtunutta perunaa... siellä ne itävät iloisesti, jos toukokuussa sais ne mökin pottumaahan heittää.

2. On helpompaa luetella hedelmät ja vihannekset joille Papu ei ole allerginen. Allergialistalta löytyvät myös pähkinät... Siksi siis pakastettuja banaaneja, joku allergiaa aihettuva hommeli siitä häviää pakastaessa...outoa on.

3. Jii osaa keittää kananmunat ja paistaa munakkaan just sopiviksi. Kaikkea muuta tehdään aika tasapuolisesti yhdessä.

4. Olemme aika laiskoja lähtemään brunssille... pyrimme parantamaan tapojamme :)

5. Paperisen leipäpussin rapina on neidistä ihan kamalaa ja vetää ihon kananlihalle. Hrrr!

6. Ensimmäinen ravintoladeittimme oli Kruunuhakalaisessa Rodolfo -ravintolassa. Kai se ruoka ihan hyvää oli, ei muista ;)

7. Jii vihaa kaalilaatikkoa, mutta silti kaalikääryleet ovat herkkuruokaa. Papu ei ota kantaa kaalin viha-/rakkaussuhteeseen.

8. Matkustelu on elämän suola, siksi onkin koko ajan päällä jotain reissumietintää. Helatorstaina lennämme Nizzaan ja siitä autolla Provenceen. Ja ranskan kielitaito on pyöreät nolla, saas nähdä mitä saadaan ravintoloissa eteemme :)



perjantai 5. huhtikuuta 2013

Muilla mailla: Åre - Osa 2

Yritetäänpäs seuraavaksi keskittyä Åren matkamme ruokapuoleen ja putiikkeihin. Åre Chokoladfabrik oli tietysti yksi herkullinen valluksen kohde. Maistiaisiakin sai. Suklaat on tapana pakata tötteröön, ja makuja on kymmeniä. Passioninmakuinen suklaa oli yksi suosikki. Pienestä kahvilasta sai hyvää kaakaota.



Åressa on myös viehättäviä lifestyle-, sisustus ja muotiputiikkeja perus urheilukauppojen lisäksi. Kaktus -putiikki oli kukkakaupan ja vaatekaupan sekoitus, huumaava tuoksu meinasi tehdä tepposet ja lompakko keventyä hälyttäville lukemille ;)





Pieni Åren kirkko on myös mukava kohde välipäivän kävelylenkille. Kipusimme myös mäkeä ylös Copperhill -hotellille (tänne pääsee myös hiihtohissillä) kaakaoille. Magee oli hotelli ja ravintola myös, mitä tuli kurkattua ovelta. Ilta-auringossa koko hotelli kimmelsikin nimensä mukaisesti kuparinvärisenä.





Sitten muutama Åreruoka, hirviwallenbergi, hampparia sekä paluumatkan Sundsvallin Shellin super-hodarit. :) Paluumatka, n. 8h autolla sujui yllättävänkin nopeasti. Silja Serenadella uskaltauduimme Fine Dining ravintolaan, asenteella "no tää on tätä laivaruokaa", ja voi hitsit kuinka meidät yllätettiin. Tästä ravintolareissusta laitamme postauksen erikseen, mutta jos kyseiselle laivalle olet menossa, niin sipsien ja pähkinöiden sijaan mutustele Bon Vivantissa.






Ja fiilistelyä vielä lopuksi. Nähdään ensi vuonna taas Åre!



tiistai 2. huhtikuuta 2013

Muilla mailla: Åre - Osa 1

Nyt seuraa kuvapläjäys pääsiäisen vietosta Åressa. Årehan on Ruotsin suurin laskettelukylä. Rinteitä riittää, samoin murtsikkalatua sivakoijille ja muuta aktivitettia aina välipäiväksi. Asuimme kaksikerroksisen loma"mökin" puolikkaassa, johon kuuden hengen porukkamme mahtui paremmin kuin hyvin. Mökistä oli mielettömät näköalat ja ovelta pääsi suoraan sukset jalassa rinteeseen. Jii on jo kokenut Åreilija ja tämä reissu oli niin keleiltään kuin majoitukseltaan paras. Tämän aurinkoenergialatauksen jälkeen jaksaa taas peremmin odottaa kesää.





Pari mökkikuvaa. Tuon maisemaikkunan äärellä tuli istuttua tovi jos toinenkin.




Ja sitten vähän ruokaa. Meidän kokkailuvuoroilla valmistui mm. tomskulihapullapastaa ja pannaria. Rinneravintoloissa hampparia ja gulassikeittoa. Åren kylässä sijaitsevassa Twins-ravintolassa jouduimme pahasti pettymään ruuan tasosta. Medium lihaa tuli raakana, risotto oli ylisuolattua ja palvelu kehnoa. Harmillista. Muuten Åressa osataan hoitaa hommat ja ollaan yhtä hymynaamaa.







Välillä oli vähän haastavammat kelit :D



Mutta sen muutaman tunnin lumimyräkän jälkeen näytti taas paremmalta. Noissa maisemissa liitely on varmasti aika mahtava kokemus. Only for the brave ones.