sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Ite tein: Raparperitiramisu

Tiramisu on jälkkäreistä se oma lempparini. Se on myös todella helppo vierastarjottava, ja helposti tuunattava tähän aikaan vuodesta maasta pongahtavalla herkulla, eli raparperillä!  Raparperin kirpeys tuo kivan "potkun" tiramisuun, jossa muuten en käytänyt alkoholia tällä kertaa, eikä se niin sitä kaivannutkaan. Tällaisessa lasitölkissä jälkkäri on aika kiva ja näyttävä tarjottava ja helppo kuljettaa vaikka piknikille mukaan.


Raparperitiramisu aloitetaan valmistamalla ensin raparperihillo, sen voi hyvin tehdä jo vaikka päivää ennen kuin itse tiramisun, sillä hillon on hyvä olla jäähtynyttä laittaessa sitä tiramisuun.

Raparperihillo

300g raparperiä
tilkka vettä
1-1,5dl sokeria

Huuhdo ja kuori raparperinvarret ja paloittele paloiksi. Keitä ja pehmennä raparperejä miedeolla lämmöllä tilkassa vettä hiukan hillomaiseksi, mutta kuitenkin niin että osa raparperin paloista säilyy kokonaisina sattumina, lisää sokerija anna sen sulaa ja sekoittua. Anna hillon jäähtyä.

Raparperi-tiramisu

2dl vahvaa kahvia jäähtyneenä
5 munaa
1 dl sokeria
500g mascarponejuustoa
200g savoiard-keksejä
n. 1,5-2dl raparperihilloa

tummaa kaakaojauhetta

Erottele munien valkuaiset ja keltuaiset toisistaan, ja vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vatkaa toisessa kulhossa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi ja lisää mascarpone. Yhdistä valkuisvaahto varovaisesti nostellen keltuis-mascarponen sekaan. Kasta keksi kerrallaan kahviin (älä uita!) ja lado keksikerros tarjoiluastian pohjalle. Lisää hillonokareita ja peitä paksuhkolla kerroksella muna-mascarponevaahtoa. Toista kerrokset ja laita lopuksi sihvilän avulla kerros kaakaojauhetta tiramisun pinnalle. Nosta jäähtymään jääkaappin vähintään muuamaksi tunniksi, lisää kaakaojauhetta vielä juuri ennen tarjoilua. Vadelmat passaa myös joukkoon!







sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Yksi kuppi kahvia, kiitos.

Kaupallisessa yhteistyössä Nespresso

Olen kahvinjuojana vielä vähän jäljessä suomalaisesta kahvikulttuurista, ainakin määrässä, minulle yksi kuppi päivässä riittää ja ilmankin pärjäisi. Kahviin totuttelu alkoi niistä kahvilaketjujen jättilateista ja makusiirappimaailmasta vasta kymmenisen vuotta sitten. Nyt valitsen lähes aina kahvilaolosuhteissa espressopohjaisen kahvin jonkinasteisella maitohunnulla, yleensä cappuccinon. Kotonakin maitotilkka soljahtaa kahviin. Kotona kahvia teen vain aamuisin, ja silloinkin vain kun on hetki aikaa heräillä ja nauttia siitä kahvista, kuten viikonloppuisin. Yksi kuppi on määrällisesti juuri sopiva tuohon viikonloppuhetkeen. Mieli ei tee enempiä. Kahviaparaattina on Nespersson kapselikone, johon olen tykästynyt sen helppouden ja vaivattomuuden takia, ja tietysti ennekaikkea hyvämakuisen kahvin. Keittimellä saa sen yhden kupin mahdottoman kätevästi, ja hukkaan heitettävää kahvia ei jää. Nespresson kahveihin ja kahvikoneisiin olen alunperin päässyt tutustumaan blogitapahtuman kautta jo vuosia sitten, tänä keväällä olin Nespresson kutsumana kahvisokkotastingissa ja tutustuin heidän sustainability-ohjelmaansa.


Nespressolla on kestävän kehityksen ohjelma, joka ulottuu aina kahviviljelyksiltä tuotantoon, logistiikkaan ja kierrätykseen. Esimerkiksi viljeliöitä opastetaan ympäristökestävämpään tuotantoon, puita istutetaan tuottamaan happea viljelyksien kupeeseen, ympäristölle haitallisia lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä ei käytetä. Nespresso ostaa pavut suoraan tilalta, ei kahvipörssistä, joka takaa viljelijäperheille paremman toimeentulon. Tarkemmin voit lukea koko ohjelmasta Nepresson sivuilta.

Mikä herättää ehkä eniten kysymyksiä meille tallaajille, on kapselikahvia "keittäessä" syntyvä roska, eli käytetty kapseli. Kapseli on valmistettu alumiinista, jonka Nesperesso on valinnut sekä kahvia suojaavan ominaisuutensa vuoksi, että alumiinimateriaalin hyvän kierrätettävyyden. Se suojaa ja säilyttää aromit ja maut parhaiten, mutta on myös ympäristöystävällinen siinä mielessä, että alumiinin pystyy kierrättämään ja jalostamaan taas uudestaan ja uudestaan. Kahvinpuru toimii alumiinin sulatusprosessissa polttoaineena, jolloin säästyy energiaa. Kahvikapselit valetaan esimerkiksi alumiiniharkoiksi ja muiksi komponenteiksi ja siitä sitten teollisuuden jatkokäyttöön.


Meillä Suomessa käytetyt kapselit voi viedä eko- tai pienmetallikierrätyspisteeseen, kuten säilyketölkit, ja pienmetallipiste pitäisi löytyä jo ihan omasta roskakatoksestakin, jos asuu yli 20 talouden talonyhtiössä. Myös Nespresson putiikissa Helsingissä on oma piste, jonne voi kipata käytetyt kapselit. Olenkin sinne kiikuttanut aina pussillisen kapseleita samalla kun olen hakenut uusia kahveja. Itselläni tosiaan ei kovin nopeasti kerry kapseliroskavuorta tällä kahvinjuontimääräällä, ja siksi olen aina kerännyt roskakapselit hedelmäpussiin ja pussin ilmatiiviseen isoon rasiaan, ja rasiassa roskakaappiin, jotta hajut pysyvät poissa. Lähiaikoina on käyty paljon keskusteluja kierrätyksestä ja etenkin muovista, jonka vuoksi omaakin roskaamista, kierrättämistä ja kuluttamista on seurannut kriittisemmin. Miksi mansikatkin myydään muovirasiossa ja kurkku kelmutettuna, sitä havahtuu kaupassa. Ja miten paljon muovijätettä kertyykään aina roskakatokseen vietäväksi!