sunnuntai 28. heinäkuuta 2019

Sikke's - loistoilta TV-kokkien ravintolassa.

Sikke Sumarin ja Pipsa Hurmerinnan luotsaama Sikke's rafla on vasta muutaman kuukauden ikäinen ja itseasiassa nyt heinäkuun kesälomilla, mutta muutama sananen tänne bloginkin puolelle Sikkelästä.

Aivan kesäkuun viimeisinä päivinä tuli nimittäin fiiisteltyä alkavaa kesää täällä Tehtaankadun ja Perämiehenkadun kulmalla parhaassa ystäväseurassa. Paikka kyllä osasi vakuuttaa meidät, joten kun lomat loppuu ihan justiinsa, niin näkisin, että oikein piankin vosin olla bookkaamassa iltaa tänne, vaikka hyviä rafloja ja uusia-vanhoja paikkoja riittää rutkasti listattuna. Tässä alla tuon kesäkuisen illan kulkua.


Aloitimme illan paikan nimikkodrinkeillä, Sikke ja Pipsa heidän nimensä tietysti olivat. Pöytään tuotiin myös leipäkori, mutta leivissä paikka ei loista itseään kuuhun (Sikken aamusämpylät Naminamastessa nautittuna vähintään kuuhun ja takas), vaan itse ruoissa se juttu on.

Oma alkuruokani oli viehättävän kaunis valko-vihreä ilmestys lautasella. Tämä oli se somessakin kehuttu mozzarella, suolasitruunalla ja sokeriherneellä. Ja oli muuten oikein ihana suussakin koettuna. Toki tuo pikku zucchinin kukkakin tuli syötyä. Pöytäseurueessa myhäiltiin myös hyväksyttävästi, sillä edessä toisilla oli tartar-annos, jonka varmsti otan sitten ensikerralla...annoskateushan se iski :P

Pääruokana kaikki päädyimme pastaan, joka oli aika lailla kuin italialaisen mamman tekemää.  Canneloneja joissa parmankinkkua, ricottajuustoa ja pinaattia, maukas tomaattipohja. Tätä voisi kutsua siksi comfortfoodiksi. Sikke'sin ravintolan yhtenä konseptina on pastasunnuntait. Tämä pasta annos ainakin vakuuttaa minut, pastasunnuntaita voisin todellakin mennä viettämään joku myrsykyisä syyssuunnuntai!


Jälkkärinä ricottamunkit raparperihillokkella ja kermavaahdolla oli kyllä aivan herkku! Vaikka munkki illallisen jälkiruokana ei tulisi itselle ensimmäisenä eikä toisenakaan mieleen, oli tästä somessa kiirineet munkki-kehut sen verran vakuuttavat, että päädyin nämä tilaamaan. Omnom! Hitusen raikkaampi vaihtoehto oli kaunis pavlova, mutta munkki on must.



Kaikki annokset olivat sopivan kokoisia, huollitellun ja kauniin näköisiä ja rehdin makuisia. Pipsa piipahteli salin puolella tuomassa annoksia, Sikkekin ilmestyi loppuillasta ja napakasti kääräisi hihojaan ja uusi pöytäseurue saatiin istutettua nopsasti paikalleen edellisten lähtiessä. Salissa pyöri myös tuttua henkilökuntaa Naminamasteesta, jossa viime syksynä kävin lataamassa voimaa. Täpö täyteen bookattu oli tämäkin ilta, varauksen kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Tädet: 4 ja puoli

tiistai 9. heinäkuuta 2019

Ite tein: Perinteinen mansikkakakku

Paras mansikka-aika taitaa olla juuri nyt. Mansikka kuulemma tykkää myös vilpoisemmasta, joten jotain hyvääkin varmaan tässä viileässä heinäkuun alussa on. Tämän kesän mansikoita olen syönyt sellaisenaan ja löytypä jo rasiameri pakkasesta aamupuuroja varten, mutta tänä vuonna päätin tehdä myös perinteisen mansikkakakun. Ensin oli löydettävä se täydellinen pohjaohje ja täytecombo. Pohja onnistui huippuhyvin Kakkujen kunigattaret kirjan ohjeella. Pohjasta tuli ilmava ja pesusienimäinen, hyvin kohonnut ja hyvältä maistuva. Varmasti tulen käyttämään tätä ohjetta uudestaan! Täyte ja päälynen on vispikerman ja mascarponen yhdistelmä, jonka löysin Annin uunissa blogista ja hänen mansikkakakkureseptistä. Toimii myös mahtavasti!




Mansikkatäytekakku, 16cm halkaisijaltaan olevaan irtopohjavuokaan:

Pohja:
3 huoneenlämpöistä kananmunaa
1,5dl (hienoa)sokeria
0,75dl kiehuvaa vettä
kukkurallinen 2dl vehnäjauhoja
2/3tl leivinjauhetta

Kostuke:
0,75-1dl maitoa
1tl vaniljasokeria

Täyte ja päälle:
1,5l mansikoita
4dl vispikermaa
100g mascarponea
3rkl tomusokeria
2tl vaniljasokeria

Muuta: korppujauhoja, leivinpaperia.


Riko munat kulhoon, lisää sokeri ja vatkaa sähkövatkaimella noin kymmenen minuuttia, kunnes seos on vaaleaa kuohkeaa vaahtoa ja pinnalle pystyy vispaimella piirtämään kuvion joka hetken pysyy näkyvillä. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja kaada samalla sähkövatkaimella sekoittaen vesi kulhoon ohuena nauhana. Vispaa vielä parisen minuuttia. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe ja sekoita varovasti nuolijalla käännellen taikinaan. Kaada taikina kakkuvuokaan, jonka pohjalle on pingoitettu leivinpaperi ja vuoka on kauttaaltaan voideltu ja korppujauhoitettu. Kaada taikinaa vuokaan sen verran, että se on 2/3 vuoan korkeudesta. Kypsennä uunin alimmalla tasolla, ritilällä, 175 asteessa 30-35 minuuttia. Koita puutikulla onko taikina kypsä. Anna jäähtyä muutama minuutti, ota sitten irti vuoastaan ja nosta jäähtymään ritilän päälle ilmavasti. Kun pohja on täysin jäähtynyt leikkaa kolmeen osaan. Päytä pohjaa kakun kansiosana, sillä se on tasaisin, ja päälinen puolestaan alimmaisena.

Valmista jäähtymisen aikana täyte. Viipaloi ohuita mansikkasiivuja noin litrasta mansikoita, tai tee survos. Vispaa kerma lötköksi vaahdoksi lisää mascarpone ja sokerit, vispaa tasaiseksi ja napakaksi vaahdoksi. Kokoa kakku suoraan tarjoiluvadille, kostuta maito-sokerilla pohja, lado mansikkaviipaleita 2 ohutta kerrosta ja päälle reilusti kermaseosta, ja nosta päälle seuraava kerros. Toimi samalla lailla; kostutus, mansikat ja kerma. Nosta kansi ja kostuta se reilusti. Levitä sitten kakun päälle ja reunoille ohuehko kermaseos, jos haluaa hifistellä niin laita loput kermasta pursotuspussiin ja pursota reunoihin ruusukkeita. Koristele kakku mansikoilla omaan tyyliin. Anna tekeytyä jääkaapissa kuvun alla muutama tunti tai seuraavaan päivään. Jos tarjoilu on seuraavana päivänä, koristelu ja kermapurostus kannattaa jättää tarjoilupäivään.

Muista: Kostuta kunnolla, ohuita mansikkaviipaleita kaksi kerrosta per väli. Kermatäytettä myös R-E-I-L-U-S-T-I vaikka tuntuukin, että tursuaa pian yli äyräiden täytteet. Jos vuoka halkaisijaltaan 20cm, tee neljällä munalla jos 24 cm viidellä munalla, mutta aina niin, että taikinaa on 2/3 tai aivan hitusen enemmän vuoan korkeudesta.