Lounaalla: Ravintola Tres, Turku

Turkuun asti kun pääsee niin kyllähän sitä pitää käydä kokemassa Turun raflatarjontaa. Nyt löytyi ihan uudenkarhea ravintola Tres, Hansakorttelin kyljestä, entisen Hesen tiloista. Taitaa olla just ja just pari kuukautta vanha ravintola. Lounaslista vaikutti lupaavalle ja jopa edulliselle Helsinkivinkkelistä, joten oven rivasta vetäisy ja sisälle!

Tresin suuntaus on kuulemma kohti espanjalaista makumaailmaa, mutta näin lounaalla sitä ei kovin huomannut. Tilasin kukkakaalirisoton ja seurassa syötiin myös bouillabaisse-keittoa. Ravintolan sisustus oli koruton ja simppeli, paitsi takaseinän ornamenttitapetti rikkoi linjaa. Mustaa, harmaata ja valkoista, tarjoilijoiden siistit valkoiset asut kuin myös paksut kankaiset lautasliinat näin lounasaikaankin toivat fiiliksen tasokkaasta paikasta.

Oma kukkakaalirisottoni oli hiukan liian suolaton. Vegeihmiselle toimii näin, mutta vaikka rapsakaksi paistetun proscuittokinkkusen tai pekonimurujen kanssa olisi suolatasapainon saanut kohdalleen ja annoksen parempaan balanssiin. Annos oli reilu ja keväisen kaunis. Ruokien ulkonäköön oli muutenkin panostettu huolella. Kaikki naapuripöytiin viedyt lista-annokset näyttivät houkuttelevilta.

Boulabaisse kalakeitosta löytyi runsaasti muutakin kuin lientä, muistaakseni kolmea lajia kalaa ja simpukoita. Liemi oli mahtavan makuinen, sopivan mausteinen soppa lämmitti ja laittoi sopivasti nenäröörit auki toivottavasti viimeisistä kevätflunssista. Boulabaisse veti selkeän voiton tässä pöydässä ja ansaitsi itseltäni aikamoista annoskateutta. Näihin kympin lounaisiin sisältyi vielä kahvi ja alkuun talon omaa verrattoman hyvää simennäkkäriä hernelevitteellä. Varsin kohtuullista! Ystävällinen ja innostunut Turun murretta puhuva ravintolasetä toi oman lisänsä. :) Paikasta jäi positiivinen fiilis, mutta ensi keralla (tietysti) tapani mukaan valitsen toisen lounaspaikan.

Tähdet: 3

Gaggui-kahvila, Turku 27.7.14

Turun synttäriviikonloppua jatkettiin seuraavana päivänä mitenkäs muuten kuin kakkukahveilla, tai siis gaggukaffeil. Taisi olla jostain sisustuslehdestä bongattu vinkki, jonka mukaan osattiin suunnata oikealle kadulle kakkujen perässä. Tämä suht uusi kahvilasta, nimeltään siis Gaggui, sijaitsee lähellä Turun rautatieasemaa. Nettisivuilla on kiva stoori siitä kuinka tämä turkulaisten siskosten pyörittämä kaffela on saanut alkunsa.

Ensiksi peukut paikan ulkoasulle. Pieni kaffila on sisustettu mukavasti, uutta ja vanhaa yhdistellen. Yleisilme on moderni ja vaalea mutta kodikas, ei mikään retroilu mummola kirppisplyysisohvineen. Astiat ovat muuten turkulaisen Terraviivan keramiikkaa. Fiilis tosi jees!

Kaikilla kaffelan kakuilla on valloittavan hauskat nimet! Voiha vattu!, Kivan kirpiä, Mustigoi ja Vähä liia tuhti, esimerkiksi. Seurueessamme maistettiin palat Voihan vattua (vadelmajuustokakku), Mustigoi -kakkua (mustikka-suklaajuustokakku) sekä me nautimme palat Vähä liia tuhti -kakkua. Kakkupalan hinta, 5,40 euroa, voi joistakin tuntua kalliilta näin kapeasta kakkupalasta, mutta makua löytyy ja me kaikki pidimme todella paljon kakkupaloistamme! Kuuma kun oli, jääteetä ja jääkahvia juotiin. Kuumat juomat eivät ihan osuneet napakymppiin (kahvi oli valitettavsti liian laihaa), mutta Vähä liia tuhti iski täysillä varsinkin neidin kakkuhermoon! Kakussa nimittäin on yhdistettynä kaksi lempparia: suklainen tahmea mutakakku ja päällä raikas passionhedelmä-lime-appelsiini juustokakku. Yhdistelmä toimii täydellisesti, viisi tähteä! Kakkuvalikoima hiukan vaihtelee päivittäin, mutta toivottavasti ensi kerralla kun matka käy Turkuun on Vähä liia tuhtia tiskissä.

Juhlat Neuvolansalissa, Turku 26.7.14

Neiti, pian 30vee, ja neidin äippä, hiljattain 60vee,  järkkäsivät heinäkuussa pienet juhlat lähimmille sukulaisille. Nyt muutama positiivinen sananen kauniista juhlapaikasta ja järjestelyistä, nimittän oli varsin onnistuneet kemut!

Juhlapaikaksi valikoitui siis Neuvolansali-niminen juhlatila Turun keskustassa, Aurajoen rannalta, viiniravintola E. Ekblomin vierestä. Turku siksi, koska se on tuttu kaupunki kaikille, ja helppo, osa vieraista kun asuu ihan täl pual ja tois pual jokke. Hyvät nettisivut kuvineen, menuvaihtoehtoineen ja hintatietoineen, vakuuttivat, ja niipä lähetimme kyselyn josko tila olisi vielä vapaana havittelemallemme heinäkuun lauantaille. Ja olihan se! Sähköpostittelu meidän ja paikan välillä sujui hyvin, ja saimme nopeasti vastauksia kysymyksiimme, niin ruokavaihtoehdoista, videotykistä kuin muista käytännön seikoista.

Tila yllätti meidät kaikki erittäin positiivisesti. Sali on oikein kaunis, valoisa ja juhlava. Pöytä oli hienosti katettuna 14-hengen porukallemme. Vanhassa kivitalossa on joskus toiminut neuvola, siitä hassu nimi siis juontuu. Alkuun kilisyttelimme kesäisellä Cavalla (Dominio de Requena Cava Brut) ja vaihdoimme kuulumiset. Turkulaisetkin olivat äimistyneitä paikasta, oikea piilossa oleva helmi! Ja helmi siinäkin mielessä, että tilassa oli ilmastointi kohdillaan kun ulkona lämpötila huiteli tukalassa kolmessakympissä.

Ruokailun päätimme hoitaa buffet-tyylisesti (lautasannokset / kolmen ruokalajin menu on myös mahdollisia Neuvolansalissa) ja kaikki sapuskat olivat onnistuneita makumaailmoiltaan. Buffettimenu oli valmiiksi koottuna ravintolan puolesta. Buffetista löytyi mm. Tulisia katkarapuja, punajuurta ja vuohenjuustoa, lohipastramia, ylikypsäpossu-perunasalaattia, paahtopaistia ja monta muuta vihreää salattia ja sekä focacciaa ja saaristolaisleipää. Nämä alkupalat nautittiin erittäin mainion unkarilaisen rieslingin kanssa, (Tricollis Cuvee 2013, Pannonhalmi Apatsagi Pinceszet, Unkari, Riesling, Welschriseling, Gewurtzraminer).

Sitten oli vuoro täyttää lautaset lämpimällä ruoalla, timjamikastikkeisella mehevällä (!) maissikanalla sekä risotolla. Salaattejakin sai santsata. Punaviinissä (NBNC 2012 Agro Vinicola Abreu & Sobreiro / Ribatejo, Portugali, Aragonez, Castelao, Touriga National) oli hauska etiketti, pehmeä ja helppo viini. Valkkari vei kyllä pisteet tässä viinikamppailussa.

Lopuksi tietenkin kakkukahvittelua. Tarjolla oli mansikoilla koristeltu limettimarenkikakku. Kakku oli hitusen liian kirpeä Jiin ja tuoreen kuuskymppisen mielestä, mutta Papu taas tykkäsi tuosta vahvasta kirpsakkuudesta. Kakku ja muu buffetruoka oli mitoitettu 15 hengen mukaan (minimitilaus) Ruokia taisi jäädä reippaasti yli, mutta kakku taas upposi nopeasti, ja olisikin jopa voinut olla hieman isompi santsaajien varalta.

Kavitteluiden jälkeen katsoimme pienen neidin järkkäämän valokuvaesityksen vuodesta 54 tähän päivään sekä vierailta yllärinä tuli mukava tietovisa. Lahjojakin avattiin. Onnistuneen juhlan jälkeen nautimme vielä iltaa joenvarrella, ennekuin painoimme päät hotellin tyynyyn. Tämän juhlan perusteella voimme suositella Neuvolansalia ja Voi Veljet-cateringia lämpimästi jos olet järkkäämässä juhlia Turun suunnalla!
(Juhlat kustannettiin kokonaan omasta (ja äipän) pussista, kiitos äiti ja muu vierasväki!)