keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Faro, 20.7.13

Haukiburgeri! Ai miksikö? Koska kaikki ovat hehkuttaneet haukipurilaisia koko kesän, joten tulihan sitä semmoiseen himotus. Taisivat ne Bistro O Matin burgerit Taste of Helsingissä olla tämän manian aiheuttajat, mutta ainakaan vielä ei ravintolan listalta löytynyt burgereita, muuten olisimme lähteneet vaikka liftaamalla Kirkkonummelle maistamaan tätä kehuja saanutta hampparia.

Aloitimme siis googlaamalla lähintä valmista haukiburgeria, joka sitten löytyikin kätsysti Ruoholahdesta, kanavan varrelta, Ravintola Farosta. Kätsysti siinä mielessä, että olimme muutenkin samana päivänä menossa katsomaan Tall Shipsien lähtöä Hietalahden altaan reunalle. Jiillä oli myös taka-ajatuksena päästä samalla kertaa karkkikauppaan verkkokauppaan. Tällä kertaa karkkihyllyltä mukaan lähti garminin forerunner 610 sykemittari, vauhdittamaan marathoniharjotteluita.


Faro sijaitsee mukavasti aivan veden äärellä. Isolla, veden päälle rakennetulla, terassilla on myöskin mahdollista ruokailla ja juomailla, mutta koska sää oli hiukan viileä ja tuulinen jäimme sisälle fiilistelemään liplattelevia laineita. Jottei homma mennyt ihan pelkiksi burgereiksi piti silmäillä vielä menu läpi, josta savulohipyttipannu uppomunalla olikin Jiin lopullinen valinta. Neiti piti pään ja burgerinsa. Saapuessamme ravintolaan taisimme olla ainoita ruokailevia asiakkaita, silti saimme odotella aika pitkän tovin annoksiamme, mutta odotus palkittiin mainioilla murkinoilla. Kokki näytti touhuavan pätevästi kyökissään ja ruoat kyllä komppasivat tätä. Burgeri oli sopivan kokoinen norminälkään, kirkas perunasalaatti oli maukas, haukipihvi iso ja mehevä, sämpylä onnistunut. Raikas annos. Siihen kuuluisaan Taste Of  Helsinki burgeriin ei pysty tietenkään maistamatta vertaamaan, mutta tämä sai kyllä isot peukut meiltä molemmilta. Savulohipyttis oli varsin värikäs teos lautasella. Savulohta oli sopivasti, eli runsaasti, ja se toikin voimakasta makua annokseen. Hyvä annos tämäkin. Suolat olivat kummassakin annoksessa kohdillaan.



Lopuksi vielä lämmintä suklaakakkua (ja akrobatiaa laivan mastoissa) ja valkosuklaajäätelöä. Suklaa oli erittäin tummaa ja vahvaa, pelkkä suklaakakku olisikin ollut liian ärtyä kamaa, mutta tuo jäätelö oli perfekt sen kanssa. Valkosuklaajäätelöä pelkäsimme äklömakeaksi, mutta sitä se ei todellakaan ollut. Faro osoittautui varsin kivaksi kortteliravintolaksi, jonka ruoat olivat laadukkaita ja tuoreen makuisia. Annoshinnat muistaaksemme n.16euroa näille, ihan kelpo. Haukiburgeria täytyy syödä vielä toistamiseenkin!

Tähdet: 4

torstai 25. heinäkuuta 2013

Turku 16.7.13 (Pub Niska, Tintå, Mami)

Hangon jälkeen suuntasimme auton nokan kohti toista kesäkaupunkia, Turkua. Turku tosin on nätti talvellakin, mutta kesässä ja jokimeiningissä on sitä tunnelmaa...

Jii on saanut kuulla abauttiarallaa vuoden ajan neidin ylistävän ja muistelevan viime Turun reissun peltileipää Pub Niskassa, joten sinnehän oli pakko vaeltaa maistamaan mistä kummasta peltileivästä se neiti aina höpöttää. Kävimme sitten puolitäysillä vatsoilla syömässä puokkiin Pub Niskan Cecilian (ilmakuivattu kinkku, vuohenjuusto, punasipuli, rucola ja balsamico). Tämä ei aivan yltänyt viimekertaiseen Björklund-peltileipään, mutta oli sika hyvä ja näin Jiikin oli myyty peltileiville. Tuo pitsan kuori on aivan täydellistä, ohutta ja rapeaa mutta silti pehmeää. Pub Niska sijaitsee aivan Aurajoen rannalla, lähellä Apteekkimuseota. Ja tänne saletisti mennään taas seuraavalla Turkureissulla.


Illallispaikaksi kävimme puolen päivän aikaan varaamassa pöydän Tintåsta (tämäkin rafla aivan Aurajoen rannassa), olimme viimeisiä jotka saivat vielä varauksen samalle arki-illalle, hui! Vatsat kurnien odotimme, että nyt saattaisi olla hyvää tulossa, paikkaa kun on kehuttu aikasta paljon ja supersuosittu onkin...

Pääruokalista oli lyhyt, pitsalista pitempi, mutta pitsoittelu ei nyt napannut, vaikka viereisiin pöytiin kannetut liuskanmuotoiset pitsat herkulta näyttivätkin. Tintån fish & chips oli neidin valinta ja härkävarras Jiille selvä ykkönen listaa katsottuna.  Fish & chips annoksessa oli paneroitu huippuhyvä ja mehukas ahvenfile, remulade-tyyppistä soossia, mahtavia itsetehtyjä ranskiksia sekä kaali-porkkanasalaatti. Tuo salaatti oli vähän pettymys, muuten annos oli kyllä sellainen herkku jonka söisi vaikka tänään uudestaan! Härkävarrasannoksesta löytyi samat perunat, piparjuurimajoneesia, kulhollinen raikasta fetasalaattia ja tietysti vartaanmitallinen mureaa lihaa sopivalla grillimaulla. Nappiin (ja napaan) meni siis!



Seuraavana päivänä olikin vuorossa lounasta Mamissa, oikke muikeanhyvää kotiruokalounasta: Karitsanmureketta tzatzikin ja pottujen kera. Kylkeen tarjottiin pikku korillinen makoisaa focacciaa ja itsetehtyä ruisliepää. Pientä salaattia olisimme tähän lounasannokseen kaivannut. Muuten laadukas ja hyvä lounas, kuulemma monen turkulaisen vakkarilounaspaikka ihan kirjaston nurkilla.


Et semmost Turuus täl kertta!
Kaikille annetaakoon tasapuolisesti 4 ja puoli tähteä

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Hangon Makaronitehdas 15.7.13

Vielä hiukan unelias Hanko otti meidät vastaan eräänä maanantaisena aamupäivänä. Tässä kesäkaupungissa mielellään viettäisi yön tai kaksi pitsihuvilassa, polkisi kiireettömästi jopolla rantaraittia edestakaisin, ja tietysti nauttisi herkullista pastaa Makaronitehtaalla. Tällä kertaa teimme vain jälkimmäistä.


Hangon Makaronitehdas sijaitsee Hangon Itäsatamassa, vanhassa makasiinirakennuksessa muutaman muun ravintelin naapurina. Ravintola on sisältä varsin kodikas ja lämminhenkinen, kattoparrut ja tolpat on jätetty kivasti rosoisina itseinään esille ja pienistä avonaisista ikkunaluukuista pystyi näin kauniilla säällä kurkkimaan satamakadulle ja merelle.









Sitten Makaroneihin. Listalta löytyi houkuttelevia pasta-annoksia useampikin, joten vaikeaksihan se valinta meni. Jii päätyi Gamberi-jättikatkarapupastaan, jossa oli sopivan tulista chiliä ja tomaattisoosia sopivan laimeasti / hintsusti, jotta muut maut pääsivät esiin. Naminam! Huippu katkarapupasta jollei parasta ikinä!


Neiti tilasi kartisansisäfile-pastan, Agnellon. Pasta oli maukas ja pehmeä, lihat mehukkaita ja sulivat suussa. slurpsis. Ylipäätään ravintolan pasta-annokset olivat runsaan kokoiset joten isompikin nälkä varmasti talttuu. Makaronit valmistetaan itse ja ne olivatkin itsessään maukkaita ja laadukkaita.

Maistoimme myös talon leipää, jota sai kaksi palasta 3,5euron hintaan (tämä yhdelle hengelle). Leipä ei ehkä kuitenkaan ollut eurojensa väärti, parempaakin focacciaa olemme syöneet.

Pasta-listan Alfredo, voi-parmesaanipasta, kuulosti sen verran eeppiseltä, että ehkäpä tätä kokeillaan joku kerta kotikeittiössä jos muualla ei tule törmättyä. Ja olihan siellä listalla myös makkarapastaa, kermaista sienipastaa, kylmäsavulohipastaa jne, joita myös olisi hirmuisesti tehnyt mieli maistella...


Lopuksi vielä maistoimme talon tiramisukakkua. Kakku olisi vielä selvästi kaivannut maustumis ja mehevöitymisaikaa. Maku oli vielä aika laimea ja kakkupohja kuivaa kun kyseessä oli tiramisu.



Pastaa selvästi täällä osataan tehdä, että olipahan reissunsa väärti ja Hankokin edelleen oma itsensä, eli Aurinkoinen isolla aalla. :) 
Tähdet: 4 ja puoli

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Boulevard Social 8.7.13

Kesälounasta Boulevard Socialissa. Peukkua tälle!

Kesälomalle olimme suunnitelleet, että käymme viimeinkin ensivisiitillä jossain Tomin ja Matin rafloista (Farang, Gaijin, Boulevard Social) lounaalla. Boulevard Socialin keskeinen sijainti Bulevardilla, "Helsingin kesäkadulla", sekä vilkaisu lounaslistaan vakuutti meidät testaamaan paikan. Jotenkin mieleen on jäänyt, että tätä ravintolaa ei ole ylistetty kuten Farangia tai Gaijinia, mutta meistä tämä kokemus oli kyllä kirkkaasti tämän vuoden maukkaimpia.


Päätimme ottaa ytimekkäältä lounaslistalta niin alkuruuat, pääruuat kuin jälkkäritkin, nyt kun sitä kerran on lähdetty makumatkalle... Hyvä, että annokset saa myös ilman pähkinöitä ja siemeniä, ja pähkinäallergiat kysytään tilausta tehdessä ihan kaikilta. Nti Papu kiittää. Viinilasillisten valinnassa henkilökunta ehdotti muutamaa, Neidin Alsacen Riesling oli super ja Jiin ranskalainen punaviinivalinta osui omaan makuhermoon myöskin. Tarjoilu oli muutenkin ystävällistä, taustamusa kivan letkeetä, sisustus chic ja hip. Ja pääpointti, eli ruoka, mahtavaa!

Ruuat tuodaan Boulevardissa pöytään pienissä vadeissa, joista sitä lapataan omille ruokalautasille, joten annosten jakaminen pöytäseurueen kesken on helppoa. Alkuun neiti tilasi mausteista lohitartaria. Tartar oli freessi ja mausteita oli sopivasti, jonkun mielestä ehkä hitusen liian vähän, mutta toisaalta lohen oma maku pitää tulla esiin. Sitruunajogurtti päällä ja rapeat ohuet focaccia siivut olivat maistuvia. Annos jonka ehdottomasti söisi mielellään uudelleen. NAM! Jii otti alkupalaksi grillatut etanavartaat yrttisalaattipedillä. Olipa tämäkin törkimyshyvää. Näitä alkupaloja maistellessa mietimme, että jos sama linja tästä jatkuu niin kohtahan ylistyssanat loppuvat kesken!



Pääruoaksi neiti tilasi liha-annoksen, ja Jii puolestaan kalavaihtoehdon. Lautaselta löytyi suussasulavaa mahtavaa porsaankylkeä kera Labnehin (jogurttimeininki) ja kurkkusalaatin joka oli kerrankin napsakka, kurkkuviipaleet eivät todellakaan olleet lötköjä ja vetisiä. Mitenköhän tuossa rapeassa tempussa onnistuisi itsekin? Jiin annosvadissa pötkötti nieriää sekä kasviksia ja artisokkaa. Nieriä oli niin hyvää kuin nieriä voi vaan olla, rapsakat sipulit ja artisokka kruunasivat annoksen.


Loppuun vielä jälkkärit, rosmariinijugurttipannacottaa mansikka granitella: aivan mahtavan loistava. Toinen jälkkäriannos: Pitkäpippuri (mitään pippurista makua ei kyllä huomannut) pehmisjäätelö ( ei ollutkaan kermaista pehmistä vaan  koostumus tuntui suussa enemmänkin sorbeelta) ja kulho marjoja jäivät pannacotta-annoksen varjoon kirkkaasti.


Tämä rafla yllätti meidät todella positiivisesti ja tänne palaamme vielä takulla uudestaan. Erittäin kohtuuhintainen lounas 29e /kolme ruokalaija.

tähdet: 5 lounastähteä

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Tehtiin ite: Kaalijauhelihapata

Mökkiruokaa parhaimmillaan, varhaiskaalipata ja puolukkahilloa, nautitaan ulkona.


Kaalijauhelihapata neljälle

250g jauhelihaa
n. 300g kaalia
1 sipuli
1porkkana
1/2 - 1dl riisiä
n. 4dl vettä
1 lihaliemikuutio
1rkl soijakastiketta
tomaattisosetta/ tomaattiketsuppia
pippuria ja suolaa
meiramia
kirveliä

Ruskista jauheliha ja hienonnettu sipuli padassa tai kasarissa. lisää suikaloitu kaali, viipaloitu porkkana, riisit, vesi ja lihaliemikuutio. Kypsennä pataa noin 30minuuttia. Mausta soijalla, ketsupilla, pippurilla ja yrteillä. Tarjoa puolukkahillon kanssa.


lauantai 13. heinäkuuta 2013

Cafe Bastvik 6.7.13

Cafe Bastvik on Espoon Saunalahdessa sijaitseva viehättävä kartanokahvila, joka on auki harvoin (vain joka kuun ensimmäinen viikonloppu), mutta tarjoaa hienon kartanoaamiaisen niin maultansa kuin visuaalisestikin.


Kartanoaamiainen on todella suosittu ja tänne pitääkin tehdä varaus hyvissä ajoin jos meinaa aamiaisapajille. Aamiaisen jälkeen on kyllä muuta tarjoilua vielä iltapäivisinkin, lounasta ja kakkupöytää. Me oltiin reippaita ja polkastiin pyörillä aamiaiselle, lenkistä tulikin sitten ihan sopiva 42km :) (tähän väliin neiti kommentoi miten joku, eli Jii, jaksaa juosta tällaisia matkoja, siis henkisellä puolella, mutta kuulemma sitä ei ajattele mitään vaan pistää menemään...)


Aamiainen sisälsi herkkuja ja tuoreita tuotteita niin, että suurempikin nälkä lähtee varmasti. Noutopöydästä löytyi ainakin uunipuuroa, jugurttia mysleineen ja marjoineen, erilaisia salaatteja, muikkuja, lohta ja lihaviipaletta, feta-pinaattipiirakkaa, leipiä ja isosta juustotarjottimesta sai leikata juustoja. Mehuja oli paria erilaista ja kahvia ja teetäkin toki sai. Jonot olivat aika hurjat noutopöytään, joten kannattaa ottaa mahdollisimman kukkurallinen lautasellinen heti kärkeen, jottei joudu ihan heti jonottamaan taas santsikierrokselle.



Jälkkäripöytä oli hyvä, mutta kylmäpöydän tarjonta vei meidän mielestä selvän voiton. Makeana oli suklaabrowniesseja, hyviä, mutta vähän mehukkaampia olisi voinut olla, basic- juustokakkua mantelisella/pähkinäisellä pohjalla, sekä tahmeaa hedelmä-pähkinäkakkua jotka jäivät pähkinäallergikolta väliin. Ähky voi olla lähellä, viimeistään näiden jälkkäreiden jälkeen, joten pieni sulattelutauko pihamaata kierrellen on paikallaan vaikka ei pyörällä olisikaan liikenteessä.


Ja naisten vessa oli kyllä hieno ja odottamaton yllätys!


Cafe Bastvik on ehdottomasti kesäbrunssiretken arvoinen!

Tähdet: 4 ja puoli

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Tehtiin ite: Ricotta-tomaattipasta

Nopeista nopein ja herkullinen pasta kesäarkeen, jolloin ei yhtään inspiroi viettää aikaa keittiössä.
Hyvällä tuurilla kaikki ainekset löytyvät jo valmiina jääkaapista. Ricotta taitaa olla se joka saatata puuttua, näin ainakin meiltä. Nyt jo pari kertaa tätä kokanneena voi kehua helppoutta, nopeutta ja eritoten makua (ja myös tuoksua joka lähtee pannulla pyörivistä tomskuista). Ja nyt sitä ricottaakin tulee varmasti ostettua useammin...



Ricotta-tomaattipasta 2:lle

1rkl oliiviöljyä
pieni rasia kirsikkatomaatteja
yksi kesäsipuli varsineen
valkosipulinkynsi
n. 1dl ricottajuustoa
suolaa ja pippuria
rucola-salaattia

pastamakaroonia n.3dl

Pilko sipulit pieniksi, puolita tomaatit. Keitä pastamakaroonit melkein kypsiksi. Kuullota sipulit ja tomaatit oliiviöljyssä. Kaada sitten pannulle  valutetut makaroonit, pyörittele ja lisää ricotta. Kun ricotta on sekoittonut ja sulanut, mausta pippurilla, kumoa lautasille ja nauti välittömästi. Lisää annokseen vielä sormisuolaa, rucolanlehtiä ja parmesaania. Jos jostain syystä seoksesta tuli liian tönkköä kannattaa sitä ohentaa pastan keitinvedellä.

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Fleuriste 29.6.13

Kesäloman alkajaisiksi lähdimme brunssaamaan. Brunssipaikkoja on nykyään hirmuisesti, ja uusia  syntyy jatkuvalla syötöllä. Mitään uutta paikkaa ei nyt lähdetty testaamaan vaan paikaksi valikoitui jo pitkään mielessä keikkunut Fleuriste Helsingissä Uudenmaankadulla.

Fleuristeessa saa viikonloppuisin brunssia, kakkuja ja kahvia, viikolla lisäksi myös lounasta ja aamiaista.
Istumatilaa on kahvilan etuosassa noin kymmenelle (ja takaosassa on mahdollista järjestää yksityistilaisuuksia, kuten nyt siellä oli polttariseurue) joten varaus on varmasti pop ja rok viikonloppuisin. Henkilökuntaan kuului myös yksi joka otti erittäin lungisti, karvaturri taisi olla "kahvitauolla" :)


Brunssiin kuului annos jugurttia mansikoilla ja myslillä (joka harmi vain sisältää pähkinää :( ), lasi omppumehua ja erikoiskahvi. Ns. pääruoaksi oli valittavana joko kasvispiirakkaa ja pieni salaatti tai isompi kanasalaatti ja sämpylä. Maistelimme kummatkin pääruokavaihtoehdot ja olivat kyllä maukkaita ja raikkaita. Lämmin piirakka oli superhyvä, mehukas ja täyttävä. Kanoissa oli hyvä pestomarinadi ja unikkosämpylä maistui juuri sellaiselta kuin itseleivotun tuoreen sämpylän pitääkin maistua.



Brunssi lopeteltiin kakkupalaan, sitruunamarenkikakkua (kuva löytyykin Herneetkin rokkaa- Instagramin puolelta) ja mehukasta porkkanakakkua. Jos olisi hoksannut niin kahvin olisi voinut pyytää tuotavaksi vasta jälkkärin seuraksi, kaffi kun olisi sopinut kakun kanssa paremmin kuin jugurtin ja salaatin.


Fleuristeen brunssilta puuttuvat monet perinteiset brunssituotteet kuten munat, leikkeleet, juustot, croissantit. Selvästi siis lounasmaisempi setti joka vielä on varsin terveellinen ( kakkupalathan ovat aina terveellisiä !). Jotenkin sitä kuitenkin jäi kaipaamaan jotain "aamiasmaisempaa" aamupäiväkattauksessa, ei sillä että ruuat olisivat olleet huonoja tai sitä olisi ollut liian vähän, päin vastoin! Varmasti myöhäisempään puolenpäivän brunssailuun juuri se oikeanlainen menu.


Kahvilan tunnelma on rauhallinen ja seesteinen, hiukan söpökin, ja tuo väsähtänyt karvamöykky vain söpöstytti sitä entisestään.
Yksinkertaisia hyviä tuotteita, kiva tunnelma, hyvä miljöö tyttöjen treffeille.

Tähdet: 4

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Tehtiin ite: Siiderikanankoivet

Helppo ja maukas kesäruoka; kanankoipia, sipulia ja hedelmiä uunissa. Kanankoivet polskivat siideriliemessä uunissa ensin noin 40-50 minuuttia ja sitten vielä grillivastuksien alla saamassa pintaa. Kanoista tuli mehukkaita ja jugurttidippi kylkeen sopii niin kuin nappi nallensilmäksi. Uuuniluumut ja raikas salaatti lisukkeina riittävät näin kesällä.



Kanat siideriliemessä:
noin 8kpl broilerin koipinuijaa
oliiviöljyä
sitruuna
chili (maun mukaan)
1 valkosipuli
timjaminoksia
2dl omenasiideriä
pippuria
suolaa

Kaada uunivuoan pohjalle loraus oliiviöljyä ja pyörittele kanat öljyssä. Mausta suolalla, pippurilla, ja sitruunamehulla, myös sitruunan kuorta voi raastaa mukaan. Lisää vuokaan paloiteltu chili, kuorittuja valkosipulinkynsiä maun mukaan (ainakin 8-10kpl) ja timjaminoksat. Lorauta siideri vuokaan ja laita vuoka uuniin. Kokonaiskypsennysaika 180 asteessa on noin 40-50min. Lisää vuokaan noin 15 minuutin päästä sipulit ja noin 30 minuutin päästä halkaistut luumut joiden päälle on pirskoteltu juoksevaa hunajaa. Kääntele samalla kanat kun lisäät kasviksia. Lopuksi muutama minuutti grillivastuksien alla tuo kanoille rusketusta ja rapeutta pintaan (Luumut otimme pois ennen grillausvaihetta).

Jugurttidippi:
0,5dl turkkilaista jugurttia
puolikkaan sitruunan mehu
n. puolikas chiliä pienittynä
n. 30cm pätkä sipulinvartta pienittynä
n. kourallinen mintunlehtiä pienittyinä
pippuria
suolaa

Sekoita tahnaksi, maista ja mausta. Pidä jääkaapissa kunnes on ruokailun aika.

Uuniluumut:
tuoreita luumuja
hunajaa
timjamia

Halkaise luumut ja poista kivi, pirskottele päälle juoksevaa hunajaa ja pienet timjamin oksat. Pidä uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes ovat sopivan pehmeitä.