Helppo Merlot-punkku ja se perinteinen lihapata.

99-vuotiaan Suomen päivällispöydän takuuvarma onnistuja on pitkään hautunut lihapata. Vinkkaan siis, että huomenna pyörähdät hakemassa sisäpaistin ja tilpehöörit, laitat padan tiistaiaamupäivästä tulille katsot kerrankin sen Tuntemattoman tai neulot vaikka villasukkaa, jonka jälkeen pata onkin jo maustunut ja mureutunut sopivaksi!

Padalle kaveriksi punkkua, mutta mitä? Tämä on ainainen dilemma itselleni. Sain maisteltavaksi pari pulloa Chilestä kotoisin olevaa Merlot'ia, (MontGras Reserva Merlot 2015), jonka korkkasin sunnuntaipadan kaverina. Tämä punaviini sai Vuoden viinit -kilpailussa pronssimitalin Uuden maailman punaviinit, alle 11euroa, -sarjassaan. Viinin kerrottiin passaavan liharuokiin ja olevan hyvä yleis- ja seurusteluviini hinta-laatusuhteeltaan. No maistamalla selviää.

Merlotin maine the viinipiireissä taitaa olla vähän niin ja näin. Punaviininä se onkin helppo, pehmeä ja vähä tanniininen. Ei siis mikään kellarin aarteet nautiskeluviini. Merlot on yksi viljellyimpiä rypäleitä, jota yleensä sekoitetaan siihen tyypillisimpään punaviini rypäleeseen, Cabernet Sauvignoniin, juuri pehmennykseksi. Ja pehmeältä, hiukan luumuiselta vinkku tuntuikin suussa. Maku ei jää kovin pitkäksi pyörimään suuonteloihin, vaan viini selkeästä antaa tilaa ruoan mauille. Pari lorausta suhahti myös pataan.

Miksipä ei kokeilla tätä viiniä joulupöytään. Sopivasti kevyt pehmeän pyöreä viini passaa varmasti perinteisen joulupöydän tsiljooniin eri makuihin. Vahvat ja mausteiset ruoat varmasti jyräävät tämän viinin alleen, mutta kinkku ja laatikot, voisi mielestäni passata. MontGasin Merlot ei tule varastamaan pääroolia joulupöydässä. Positiivinen maistelukokemus kaikenkaikkiaan, jos punaviinien maailma ei ole sinullekkaan niin hanskassa, tai tanniinit vielä avautuneet, niin tästä on hyvä aloittaa.

 Ja tuo lihapata, se niin rokkasi omassa sarjassaan, vaikka itse sanonkin, ja sen kaveriksi silkinpehmoinen palsternakkaperunamuusi, ja reseptiä alla:


Perinteinen lihapata

600 g naudan sisäpaistia
2-3 porkkanaa

1  lanttu
4-6 salottisipulia
4 valkosipulinkynttä
200 g tuoreita herkkusieniä
1 rkl rypsiöljyä
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl vettä
2 rkl lihafondia
2 rkl tomaattipyreetä
0,5 tl rouhittua mustapippuria
tuoretta timjamia, noin 1/4 yrttiruukun nipusta
n. 3 dl punaviiniä

Ota lihapala ajoissa huoneenlämpöön, ja leikkaa parin sentin kuutioiksi. Kuori ja paloittele juurekset ja sipulit, palat voivat olla reilusti isompia kuin lihapalat. Puhdista ja puolita herkkusienet. Kuumenna tilkka ölyä padan pohjalla ja ruskista siinä lihapalat parissa erässä ja lopuksi myös juurekset ja herkkusienet. Lisää kaikki lihapalat pataan ja ripottele vehnäjauhoa päälle ja lorauta desi vettä pataan. Lisää lihafondi, tomaattipyre, pippuri ja timjami (käytä vain lehdet). Kaada lopuksi punaviiniä pataan niin, että lihat ja kasvikset lähes peittyvät. Sulje pata kannella ja anna padan hautua kunnes lihasta tulee mureaa, vähintään 1,5 tuntia. Muista aina välillä sekoittaa. Lisää lopuksi muutama varrellinen timjaminoksa ja tarvittaessa, oman maun mukaan, suolaa.

Palsternakka-perunamuusi

n. 5 pienehköä palsternakkaa

n. 6-7 normaalikokoista perunaa

2,5dl kevytmaitoa

2-3rkl voita

suolaa

Kuori juurekset ja paloittele / puolita, keitä kypsiksi runsaassa vedessä, (noin 15 min) Muussaa juurekset sauvasekoittimella muusiksi ja notkista muussia samalla lämmitetyllä maidolla. Lisää lopuksi voi ja tarvittava määrä suolaa. Tarjoa heti.

Koska postauksessa käsiteltiin alkoholia, niin alkoholilakia noudattaen alkoholijuomiin liittyvät kommentit joudun poistamaan.

Viini saatu blogiin testattavaksi.

Lasillisella, (tai kahdella) Portossa, Portugalissa

Rubiininpunaista portviiniä lasissa pyöritellessä ja nuuhkiessa iskivät salamat ja kaatosade piiskasi kalkkikivikatuja. Sykyinen sää Portugalissa ja Portossa on näköjään arvaamaton, mutta lämmin. Onneksi täynnä oleva portviinilasini ja minä olimme silloin katon alla kuuntelemassa sääilmiön jytkettä. Kun kerta Portossa olen, niin onhan sitä portviiniin tutustuttava, oli sää mikä vain.

Portviini syntyi itseasiassa pienoisen viininkuljetusongelman, eli säilyvyysongelman myötä. Jotta viini ei muuttuisi etikkamaiseksi ja kitkeräksi, viiniin alettiin sekoittamaan käymisvaiheesa väkevämpää alkoholia (alkuun kokeiltiin brandyä, nykyään käytetään rypäleviinaa) ja näin juoma säilyi kelpona pitkät merimatkat. Engelsmanneja miellytti makea maku ja niinpä väkevöitettyä viiniä alettiin lastaamaan laivoihin suurempiakin määriä janoisille englantilaisille, taisi siinä olla kyse myös maiden välisistä edukkaista kauppasopimuksista. Aluksi tämä viini oli nimeltään Shipping wine, mutta myöhemmin Porton kaupungin mukaan nimeksi tuli Port Wine. Rypäleet viljellään Porton kaupungin läpi tai oikeastaan vieritse kulkevan Douro-joen laaksoissa, noin 100km päässä Porton kaupungissa. Täältä ne kuljetetaan Portoon ja Vila Nova de Gaia-kaupunkeihin perustettuihin viinitaloihin kypsymään tammitynnyreihin ja sammioihin, vähintään pariksi vuodeksi. Ennen tietysti jokea pitkin sympaattisilla purjeveneillä, nykyään motaria pitkin. Portugalissa portviiniteollisuutta valvotaan tiukasti, Portviinksi saa kutsua vain juuri Douro-joen ja sen sivujokien rypäleistä tuotetuista viineistä, ja noin kolmisen kertaa kymmeneen vuoteen sattuu tarpeeksi laadukas satokausi jotta lupa Vintage portin (portviinien Rolls royce) valmistamiseen heltiää.

Oman viinitalovisiittini tein 1890 perustetulle Graham's Port:ille, joka sijaitsee Vila Nova de Gaian kaupungissa, kukkulalla josta on mahtavat maisemat Portoon ja Douro-joelle. Ihan pienestä portviinitalosta ei ole kyse, vaan tämä on yksi isoimmista ja tunnetuimmista. Hienot olivat puitteet tilalla. Talo ja puutarha oli vimosen päälle, viiniturreja varten oli suuri maisteluhuone sekä tietysti kauppa ja ravintola. Maisteluiden lisäksi turreiluun kuului tietysti opastettu kierros maan alla valtavilla tammitynnyrikujilla (tynnyreitä yli 3500kpl!), sekä vintage-kellarissa missä lukittujen rautakaltereiden takana sälytettiin ne pölyisimmätkin portviinipullot 1800-luvun lopulta. Agening is the word.

Portviinit jota maistatuksessa oli, olivat Six Grapes, joka on ikäänkuin Graham'sin signature-viini, ja jolla on pitkät perinteet. Nuori, mutta laadukas ikäisekseen. Seuraavana vuorossa oli LBV - eli late botteled vintage port. joka on saanut kypsyä tammitynnyreissä 4-6 vuotta, tuoden voimakkuutta ja vahvempia makumaailmoja. Tähän käytetään vain saman satovuoden rypälemiksasusta. Väri oli todella tummanpunainen. Viimeisenä maistelussa oli näistä vuosikerta Tawny, Tawny 10. Tawnyjen valmistusmenetelmä poikkeaa normi portviinien tekotavasta, sillä kypsytysvaiheessa tynnyreihin "päästetään" enemmän ilmaa ja viiniä jopa siirrellään tynnyreistä toisiin hapettumisen saamiseksi. Väri on helakampi ja maku taas pähkinäisempi ja vahvempi kuin viereisissä laseissa.

Omaksi suosikiksi maisteluhetkessä tuli Tawny 10, LBV hyvänä kakkosena. Meitin Alkossa on melko rajattu valikoima portteja, mutta varmasti ihan kokeiltavia. Näin pääkallopaikalla käytynä sitä on taas oppinut ja kokenut jotain uuttaa ja jännää. Oma tuliaispullo tietysti vielä maisteltavana ja Porto vaikutti myös sellaselta mestalta jonne voisi palata. Ruoka konstailematonta, herkulliset alkupalat pääosissa, maaseudulla pikkupossujen kaikki ruhon osat hyödynnetään. Viini tietysti halpaa kuin mäntysuopa.

Arvotaan liput Viivinystävän päivään, Viiniexpoon!

Heippa hei kaikki viininystävät! Nyt huudahtamalla kommenttiboksiin vaikkapa HEP! (+ sähköpostiosoite) olet mukana pika-arvonnassa jossa arvon yhdelle onnekkaalle kaksi sisäänpääsylippua 18.3-19.3 pidettävään Viiniystävän päivään, eli ViiniExpoon Helsingin messukeskukseen. Lipuilla pääset kaverin kanssa messuille yleisöaikana, eli perjantaina klo 15-20 tai lauantaina klo 11-18. (Viinimaisteluun ja ruoan ostamiseen viinialueelta tarvitset ruoka- ja viinilipukkeita joita voi hankkia messuilta)

"ViiniExpo on alansa ensimmäinen, ammattilaisille sekä kuluttajille suunnattu alkoholijuomia markkinoiva tapahtuma.ViiniExpossa pääset maistelemaan viinimaahantuojien ravintolavalikoiman erikoisuuksia, joita ei ole Alkon valikoimissa."

Ensi viikolla messukeskuksessa on myös Horeca-alan ammattilaisten Gastro-messut, joihin pääsen ensi kerran bloggaajana tutustumaan. Ja enköhän sitä minäkin suuntaa perjantain messupäivän päätteeksi maistelemaan viinejä ViiniExpon puolelle. Skoolataan siellä!

Arvonta sulkeutuu sunnuntaina 13.3 klo 22, ja voittajalle pistän heti tämän jälkeen sähköpostia voitosta, joten tarkkailethan postiasi!


Yhteistyössä: Helsingin messukeskus

Italialaisten viinien mökkiviikonloppu - hyödynnä alekoodi!

Mökkijuhannus on takanapäin, olipahan melkoinen ruokaviikonloppu. Vaikka kokkasimme, grillasimme ja söimme vähän väliä ei jääkaappi tuntunut tyhjentyvän sitten millään :D Makuelämyksiä, (ja mmmmh! huohkailuja)  tuottivat mm. mehukkaat karitsan kareet grillissä ja makea Brita-marjakakku (coming up!). Slurps!

Juomapuolikaan ei ollut hassumpi, sillä maistelimme Juhannuksena luonnonmukaisia Italialaisia Le Fraghen valko- ja punaviiniä. Nämä viinit ovat Vino Nostrumista, viiniverkkokaupasta. Kummastakin viinistä voisi sanoa, että ovat kesäviineiksi juuri passeleita, raikkaita ja maukkaita.

Olemme tilanneet pari kertaa porukalla viinejä ulkomailta, joten mielenkiinnolla tutustuimme myös Vino Nostrumiin. Vino Nostrum myy pienten italialaisten tilojen laatuviinejä ja netin kautta tilaaminen onnistuu tällä hetkellä Suomeen, Ruotsiin ja Saksaan. Kaikki tuottajat ovat huolella valittuja ja maisteltuja, ja kaikki tuottajat uskovat luonnolliseen viininvalmistukseen, joten näillä viinitiloilla ei käytetä kemikaaleja. Pian kuulemma valikoimaa kasvatetaan myös shamppanjoilla. Tätä jäämmekin mielelenkinnolla odottamaan!

Maistamamme viinit tulivat siis Veronan alueelta, Le Fraghen tilalta jota emännöi Matilde Poggi, joka on perinyt isältään viljelysmaat. Nyt 28 hehtaarilla kypsyy eniten Corvina-rypälettä, jota käytetään osana Bardolino -punaviineihin. Corvina-rypäleitä käytettään myös Valpolicelloihin (joita useasti löytyykin meitin kaapeista), mutta viinit ovat kyllä varsin eri tyyppisiä, ja rypäleiden sekoitussuhteet erilaiset. Pohjois-Italia on tosiaankin kuuluisa punaviineistään, mutta alue tuottaa myös kelpo valkoviinejä. Maistoimme Le Fraghen punaista Bardolinoa ja valkoista Garganegaa.

Valkoviiniä, Le Fraghe Camporengo Garganega 2014, nautimme lounassalaatin seurana. Italialaistyyppinen pastasalaatti aurinkokuivatuilla tomaateilla, tuoreella basilikalla ja pehmeällä mozzarellalla pelasi hyvin valkoviinin kanssa. Simppeli salaatti valmistuu nopeasti kesäkeittiössä. Viitseliäät tekevät vielä yrittiöljyn, mutta aurinkokuivattujen tomskujen öljy kelpasi meille tähän pikasalaattiin. Vaalean värinen viini on raikas vaikka ei yhtään hapokas. Varsin miellyttävän makuinen, tasainen kesäviini. Mielestämme viinillä oli kukkainen tuoksu sekä maku. Tätä siemaillessa mietimme mitä illalla grilliin laitettaisiin ja tähyiltiin aurinkoa pilvien raosta...

"It's named after the vineyard of origin, not far from my cellar. It’s a classic white wine from the Verona area: not too aromatic but with mineral notes from the rich stony soil. The Garganega is a very generous grape variety but needs attention in the vineyard to keep its growth under control."

Matilde Poggi

Punaviiniä maistelimme ensimmäisen kerran jo ennen jussia, bataattiburgereiden kanssa. Tämä viini oli neidin mieleen, sopusuhtainen ja helppo. Jii, vahvojen tanniinisten viinien vankkumattomana kannattajana taas piti punaviiniä hieman liian mehumaisena. Punainen Bardolino 2013 on pehmeä ja lempeä punaviini. Juomasta jäi suuhun miellyttävä jälkimaku. Tämä on raikas ja kesäinen. Sopii erinomaisesti kevyelle kesäruoalle ja kasviksille. Tuhdille grillikyljelle valitsisimme jotain muuta...

"It's the wine which moves me most: the first wine I started to produce from my father's vineyard 30 years ago. In its early stages, it's fresh and fruity, but with time it gains more spicy notes. It’s elegant but also very easy to drink. This wine is always tempting."

Matilde Poggi

Nyt aika mahtava juttu kaikille viinien ystäville! Nimittäin meillä on ilo tarjota alennuskoodi Vino Nostrumin verkkokauppaan. Koodina toimii herneetkinrokkaa20 ja koodilla saa 20% alennuksen kertaostoksesta. Koodi on käypä 15.7.2015 asti. Viinit toimitetaan suoraan kotiovelle, tai vaikka kesämökille (seitsemässä arkipäivässä), verot maksettuina ja täysin laillisesti. Tutustu Italialaisten viinien maailmaan ja huippulaatuisiin ekologisiin pientilaviineihin tästä.

Yhteistyössä Vino Nostrumin kanssa

Skool vapulle!

Vielä vähän vinkkiä vappua tai tulevaa äitienpäivää ja muita kevään kemuja ajatellen! Nimittäin jos sinulla on vielä on vappupiknikin viinit valitsematta, ja etsit raikasta, mutkatonta, edukasta mutta silti hyvän hinta-laatusuhteen omaavaa viiniä, niin lue eteenpäin...

Neiti piti ystävien kesken get-together iltapäivän / viininmaistajaiset joissa maisteltiin Les Fumées Blanches Sauvignon Blanc 2014 - valkoviiniä ja Les Fumées Blanches Rosé 2013 - roseesta. Tuo valkoviini on Alkon myydyimpien listalla top kolmonen lasipulloissa ja laatikkoviineissä listaykkönen, tällä taitaa olla siis jo monta ystävää. Olikin jo korkea aika tutustua ja selvittää suosion salaisuus ;)

Valkoista Les Fuméesia on saatavilla suoran hyllyltä sekä pullossa että 3 litran hanapakkuksessa. Hinta pullolle on hitusen alle 10 euroa, eli edukas tapaus. Rosé BiB hanapakkaus on tällä hetkellä Alkon tilausvalikoimissa, mutta löytyy nyt jo yli 30 Alkon hyllystä ja kesällä vielä paremmin, kummankin hanapakkauksen hinta on noin 34 euroa. Valkkari on saanut hyväksyviä hymähdyksiä arvosteluissa ja sitä on kutsuttu mm. erinomaiseksi perusviiniksi läpi kesän. Maistetaan siis!

Valkoviinin väri on hailakka vaalea, jopa hitusen vihertävä, tuoksui herkukanlehdiltä omaan nenuun. Viini on kuiva, maku on kesäinen ja freessi. Myös karviaismarjan makua maisteluraati havaitsi juomassa. Peukkua tuli. Kyllähän tätä kelpaa juoda, ja tottakai pieniä suupaloja väliin. Mums!

Rose valui hanasta lasiin vienon vaaleanpunaisena. Maku oli raikas, marjaisampi kuin valkoinen sisarensa, herukoiden kirpsakkuus puuttui. Kumpikin näistä menee monenlaisten pikniktarjottavien, piirakoiden, salaattien ja keväisten herkkujen, kuten parsan kaverina ja passaavat varmasti moneen suuhun.

Mikäli on isompi piknikpoppoo lähdössä kohti kaivaria on hanapakkausviini kätevä ratkaisu. Kantokahvasta kantoon ja varoa ei tarvitse aivan kuten lasipulloja. Kesäjuhlissa hanaviinit ovat ovat varmasti kätevä ratkaisu, mutta pullo on kyllä itselle se ainoa oikea tapa korkata viiniä. ;)

Valitset sitten pullon tai laatikon, viinin tai veden, hauskaa Vappua kaikille!

Tehtiin ite: Riimiporo-pancakes samppanjan seuraksi

Oiva pari Gourmet Fast Food -kilpailun viimeisessä osakilpailussa oli aiheena samppanjan yhdistämien pikaruokaan. Aihe onkin meille super ajankohtainen, palasimme nimittäin juuri minilomalta Champagnesta, Ranskasta. Matka oli mahtava ja pääsimme tutustumaan mielenkiintosiin samppanjatiloihin, kellareihin ja kauniisiin pikkukyliin, hienon ruskan värittäessä viinipeltoja. Nautimme ruokajuomina pelkästään samppanjoita, niin ankan, lihan kuin kalan kanssa, eikä tuntunut lainakaan pahalta! Piristävää oikeastaan. Rohkeasti siis lähdimme parittamaan ja mitettimään kisareseptiä...

Kilpailusamppanjana on G.H. Mumm Gordon Rouge Brut -samppanja, kuiva ja tasapainoinen talon vakiosamppis. Kaveriksi tälle tarjoamme pannarilettuja poro-sinihomejuustotäytteellä, eli riimiporo-pancakeseja.

Paksuhkot, täysjyväspelttijauhoista ja piimästä valmistetut pannariletut ovat mukavan ilmavia ja niiden sisälle on murustettu maukkaana yllätyksenä sinihomejuustoa. Pannarin päällä on nokare piparjuuritahnalla ryhditettyä turkkilaista jugurttia, punasipulihakkelusta, salaattisekoitusta sekä kruununa riimiporoa poron sisäfileestä. Mumm... katosi jo suihin tämä pari.

Riimiporo-pancakes 4:lle

Riimiporo

n. 150-200g poron sisä- tai ulkofilettä
n. 1,5tl merisuolaa myllystä
mustapippuria

Poista lihapalasta kalvot. Mausta pinnat suolalla ja pippurilla. Kääri poro tiiviisti kelmuun ja anna maustua jääkaapissa yön yli. Siirä sitten pakkaseen. Kun liha on kohmeinen leikkaa siitä terävällä veitsellä ohuita siivuja ja asettele pannariannoksen päälle.



Sinihomejuusto pannukakut, 12kpl

1 iso kananmuna
2dl piimää
2dl täysjyväspelttijauhoja
2tl soodaa
ripaus suolaa
n. 50g sinihomejuustomuruja

Sekoita kaikki aineet kulhossa ja anna taikinan seistä puolisen tuntia. Taikinan kuuluu olla melko paksua. Paista lettu- tai blinipannulla miedolla tai keskilämmöllä paksuja pikkupannukakkusia.



Pannarin päälle oman maun mukaan aseteltuna:

4kpl riimiporoviipaleita
lusikallinen turkkilaista jugurttia johon on sekoitettu hiukan piparjuuritahnaa
punasipulihakkelusta
erilaisia pieniä salaatinlehtiä
sinihomejuustomuruja
pippuria myllystä

Tehtiin ite: Savusiikawrap ja alkoholiton riesling

Oivapari, viinin ja ruoan liitto -kilpailu jatkuu. Nyt oli haasteena kehitellä alkoholittomalle (tai siis 0,5% alkoholia sisältävälle) Jacob's Creek UnVINED-rieslingille gourmee pikaruokaa. Tuo alkoholiton riesling yllätti, mutta alkoholillisen rieslingin korvaajaksi siitä ei kyllä ole meidän ruokapöydässä. Rieslingille tyypilliset vahvemmat hapot uupuivat, mutta muuten viini on oikein juomakelpoista. Juoma on todella raikas, viinissä on vaalea kirkas väri, ja maussa makeutta.

Tämäntyyppistä viiniä voi mielestämme hyvin tarjota vaikkapa juhlissa vaihtoehtona alkoholillisille viineille. On kieltämättä kaunis ele isännältä tai emännältä varata alkoholiton viini muiden viinien rinnalle, ei joudu autoilijat ja vaavia odottavat äidit tyytymään hanaveteen tai vichyyn.

Sitten itse fastfoodiin, joka on mukavasti valkkarin kylkeen sopiva savusiikatortillawrap. Käärimis- ja kokoamistyyli on vapaa. Täytteenä on savusiikaa suupaloina, etikkakurkkuja, munakastiketta, kirjolohenmätiä, punasipulia ja salaattia. Työläin vaihe taitaa olla savukalan piikkien ja ruotojen perkaus, mutta kun valmistelee wrapin osaset etukäteen käy lättyjen kokoaminen hetkessä. Suosittelemme etikka/mummo/hölskytyskurkut valmistettavan jo edellisenä päivänä.

Savusiikatortillat neljälle:

valmiita keskikokoisia tortillalättyjä 8kpl
1 pieni/ keskikokoinen savusiika
noin 80-100g kirjolohen mätiä
1 punasipuli
salaattia, esimerkiksi punasalaattia ja sydänsalaattia
tilliä
etikkakurkkuja, ks. ohje alla
kananmunakastiketta, ks ohje alla
pippuria
suolaa

Perkaa kala ruodoista ja revi suuhun sopiviksi paloiksi. Leikkaa punasipuli ohuiksi suikaleiksi ja huuhtele salaatinlehdet ja revi ne paloiksi. Aloita lätyn kokoaminen. Pohjalle salaattia, sipulia, ja etikkakurkkuja liemessään. Lisää kalapalat, munakastike ja mäti ja tillinoksia. Rouskata maun mukaan pippuria ja suolaa. Kääräise tortilla rullalle ja nauti.



Kananmunakastike:
4 kananmunaa
1,5dl kermaviiliä
ruohosipulia
mustapippuria

Keitä kananmunat koviksi ja jäähdytä ne. Muussaa munat haarukalla pienessä kuhlossa. Sekoita kermaviili joukkoon. Kovin löysää ei kastikkeesta kannata turhaan tehdä joten 1,5dl kermaviiliä riittänee. Silppua joukkoon pieni nippu ruohosipulia ja lisää pippuria myllystä.



Etikkakurkut:
2/3 kurkkua
1dl valkoviinietikkaa
1dl vettä
1rkl sokeria
0,5tl suolaa
tilliä

Huuhtele kurkku ja paloittele ohuiksi viipaleiksi kannelliseen tiiviiseen astiaan. Lisää nesteet, sokeri, suola ja tillisilppua maun mukaan. Sulje kansi ja hölskyttele kurkkuja jotta kaikki ainekset sekottuvat toisiinsa. Laita jääkaappin maustumaan ainakin muutamaksi tunniksi tai yön yli. Hölskytä kurkkuja aina välillä.

Viini saatu kilpailun järjestäjältä

Tehtiin ite: Gourmet-sandwich Campo Viejo punaviinille

Olemme mukana OivaPari -makupari- Gourmet Fast Food kilpailussa, jossa ruokabloggaajat kehittelevät reseptejä paritettavaksi viineille. Osakilpailuja on kolme ja tarkoitus tässä Gourmet Fast Food kisassa on siis tehdä tavallisesta pikaruoasta, kuten hamppareista, hodareista, pizzasta, kebabista jotain hitusen ylevämpää ja parittaa se tiettyyn juomaan sopivaksi.

Ensimmäisessä osakilpailussa etsitään gourmet-pikaruokaa espanjalaiselle Campo Viejo Reserva 2008 punaviinille. Viini on palkittu tänä vuonna vuoden viiniksi eurooppalaisista 11-19 euron hintaluokan viineistä. Mielenkiinnolla siis tuoksuttelimme ja pyörittelimme palkintoviiniä. Viini on pehmeä, mausteinen ja kaipaa lihaisaa purtavaa kaveriksi. Maku kehittyi heti kun nautti viiniä pienten tapasten kanssa ja samalla mietimme millaista pikaruokaa sitä kehittelisi.

Lähdimme Gourmet Fast Food-kisaan liikkeelle simppelillä ohjella, laadukkailla raaka-aineilla, ja erittän nopeatekoisella purtavalla punkkulasin seuraan. Sillä fast food pitää tosiaan olla nopeatekoinen ja gourmethan syntyy yhdistelemällä laadukkaista raaka-aineista makuaisteja hivelevä combo. Nämä sandwichit huitaisee oikeasti alle kymmenessä minuutissa pöytään, ja mitään kummallisempia alkuvalmisteluilta ei tarvita kunhan on käynyt kaupassa hankkimassa tykötarpeet.

Ajatukset olivat viinin alkuperämaassa, Espanjassa, joten näissä kinkku-juusto sandwicheissä käytetään espanjalaista serrano-kinkkua ja juustotiskiltä mukaan napattua nimenomaan espanjalaista vuohenmaitojuustoa. Tätä vuohenmaitojuustoa oli valmistuessaan sivelty päältä punaviinillä. Kuitenkin Espanjasta halusimme loikata takaisin Suomeen ja niinpä leivän välistä löytyy mahtavaa gourmeeta Lapista, lakkahilloa (joka myös sopii oranssiin väriteemaan :)!

Gourmet-sandwich (kahdelle tai yhdelle nälkäiselle)

2 kpl rapeakuorista "rustica"-leipäviipaletta
4 kpl serrano-ilmakuivattua kinkkuviipaletta
muutama pala espanjalaista vuohenmaitojuustoa
2-3 rkl lakkahilloa
rucolaa
oliiviöljyä
balsamicoa
pippuria
suolaa

Pirskota leipäviipaleiden päälle hieman oliiviöljyä ja täytä leivät vuohenjuustoviipaleilla ja sivele lakkahilloa päälle. Laita toinen leipäviipale kanneksi ja kieritä serranokinkkuviipaleet leipien ympäri. Oliiviöljytipalla on hyvä kiinnittää kinkut toisiinsa kiinni. Paista sitten leivät nopeasti joka puolelta (parilapannulla tai voileipägrillissä saat aikaiseksi kivat raidat), niin että pinta saa hiukan väriä ja raitaa. Leikkaa sitten kerrosleipä keskeltä puoliksi kahdeksi annossandwichiksi ja ripottele rucolat ja balsamico leipien päälle. Mausta vielä halutessasi pippurilla ja suolalla.

Viini saatu kilpailun järjestäjältä reseptin kehittelyä varten.


PS. Hackmanin AllSteel -paistinpannuarvonnan voitti kommentti nro 11 (Minna). Kiitokset kaikille osallistujille!

Tehtiin ite: Avocado-cocktailpalat

Täältä tulee erittäin helppo ja nopea ja aivan ta-jut-to-man hyvä pikkusuolainen vaikkapa kesäisiin kattojuhliin ;) Nytkin oli pakko tehdä pari, jotta pystyi kirjoittamaan reseptin ja käymään kuvat läpi. Hehe!

Ja mitäs ne sitten on? Avocadoleipiä! Tarvitaan kypsä avokado, kermaista juustoa, tuoretta basilikaa, pippuria ja suolaa. Ja suolaa tosiaan ei saa unohtaa. Leivälläkin on väliä. Kokeilimme tehdä avocadoleipiä voileipäkeksien päälle sekä perunarieskalle, ja totesimme, että voileipäkeksin suolaisuus ja rapeus pelasi loistavasti, siksi itse reseptiin valitsimme sen pohjaksi.

Avocado-pikkusuolaiset:

Voileipäkeksejä (käytimme Kantolan Valittuja)
kermajuustoa
kypsää avocadoa
tuoretta basilikaa
pippuria myllystä
suolaa (suosittelemme ja käytämme Camarguen Fleur de sel suolakukkia)

Kokoa voileipäkeksin päälle ensin juustoviipale, sitten pari avocadopalasta ja basilikan lehtiä, mausta pippurilla ja suolalla.

Me nautimme leivät (ja lasit valkkaria) ulkona retkieväinä. Ja kyllä se ruoka maistuu aina vielä pikkasen paremmalta ulkona. Osallistumme tällä reseptillä OivaPari -reseptikilpailun viimeiseen osaan, jossa haettiin Chileläiselle puolimakealle Gato Negro valkoviinille (tai Gato Negro punaviinille) makuparia.

OivaPari-kilpailun viinit saatu Pernod Ricardilta kilpailuun osallistumista varten.

Tehtiin ite: Karitsan kareet ja basilikapesto

Tämän ruoan valmistus täytyy aloittaa hyvissä ajoin. Oikeastaan olisi pitänyt jo eilen, jos tänään aikoisit nauttia herkullisesta karitsasta. Karitsan kareiden työstö ruokapöytään nimittäin aloitetaan jo edellisenä päivänä marinoimalla lihaa yön yli jääkaapin puolella. Nautintopäivän hommiksi jää kuorrutteen tekeminen, itse lihan paisto taikka grillaus ja uunissa loikoilu sekä basilikapestosoosin valmistus. Karitsan kareet tarjotaan fingerfoodina sellaisenaan basilikapeston kanssa ja hyvän punaviinilasillisen seurana. Toimii myös erinomaisesti salaatin, parsan, lohkojuuresten tai vaikka valkosipuliperunoiden kanssa.

Karitsan kareet (~15 kappaletta, 4 henkilölle)

Marinadi:
0,5dl oliiviöljyä
0,5dl rypsiöljyä
2-3rkl valkoista balsamicoa
1tl sokeria
2-3 oksaa rosmariinia
kolme isoa kynttä valkosipulia silputtuna tai murskana
0,5tl cayennepippuria

Sekota marinadin ainekset keskenään. Laita karitsan kareet puhtaaseen muovipussiin, lisää marinadi kareiden päälle ja pyörittele kareita pussissa. Marinoi ainakin yön yli jääkaapissa, kääntele välillä.

Ota kareet pois jääkaapista pari tuntia ennen valmistusta. Putsaa marinadi pois talouspaperilla.

Tee kareille kevyt kuorrute ennen paistoa:
0,5dl oliiviöljyä
1rkl makeaa sinappia esim. dijon
0,5tl suolaa

Sekoita kuorrutteen ainekset hyvin pienessä kulhossa. Ennen kareiden voitelemista tee viillot paistopintoihin tulevien leikkauskohtien suuntaisesti (siis luiden väleihin luiden suuntaisesti). Voitele lihapinnat hyvin ennen paistamista. Rouskauta pinnoille myös mustapippuria.

Laita pannulle ruokalusikallinen voita ja tilkka rypsiöljyä, ja anna pannun kuumeta ja voin sulaa ja saada ruskeaa väriä. Ruskista kaikkia kareiden pintoja pannulla. Tämän vaiheen voi toki (tulee vielä herkumpaa) tehdä ulkona hiiligrillissä jolloin saa mahtavan poltetun maun lihanpintaan.

Ruskistuksen jälkeen laita kareet folioon käärittynä 200 asteiseen uuniin n. 20 minuutiksi. Tällöin liha jää roseeksi. Pidempään tietysti voi pitää, jos ei kovin roseinen karitsa miellytä. Valmista sillä välin basilikapesto.

Basilikapesto:
tuoretta basilikaa
1dl oliiviöljyä
0,5dl parmesan juustoa
~5-10 saksanpähkinää
loraus valkoista balsamicoa
ripaus suolaa
ripaus sokeria
tulista chiliä maun mukaan

Lisää kaikki ainekset mortteliin ja murskaa hyvin

Ota kareet uunista, leikkaa biiteiksi ja laita takaisin folionyyttiin jotta pysyvät lämpiminä, halutessa voi ripotella vielä suolaa päälle. Säilytä kareista irronnut maukas neste foliossa. Nauti kareet basilikapeston ja vaikkapa grillattujen kauden kasvisten kanssa.

Osallistumme tällä ruoalla OivaPari-kilpailun toiseen osaan, jossa haettiin paria 1865 Single Vineyard - punkulle. Punkku maistui suussamme sopivan mausteiselta ja täyteläiseltä, oiva kamu punaiselle lihalle siis. Ja siitä se ajatus sitten lähti...

Tehtiin ite: Lohipullavartaat

Lohipullavartaita ja valkkaria.

Osallistumme tällä lohipullavartaat-reseptillä bloggareille järjestettyyn OivaPari-reseptikisan ykkösvaiheeseen, jossa etsitään kesäistä, juhliinkin sopivaa, reseptiä paritettavaksi Castillo de Molina Reserva Sauvignon Blanc-valkoviiniin ( tai vaihtoehtoisesti reseptin olisi voinut kehittää tämän punaiseen veljeen, Castillo de Molina Reserva Pinot Noiriin). Valkoviini on maultansa sitruksinen, raikas ja kevyt. Lähdimme kalalinjalle ja teimme nämä lohipullavartaat, jotka sopivat mainiosti myös kesän juhliin tai esimerkiksi piknikille. Tikku on nimittäin helppo cocktailtilaisuuksien syötävä, toinen käsi jää vapaaksi sille viinilasille ;) Kisassa on vielä toinen ja kolmaskin vaihe, jossa paritetaan lisää viinejä ruokiin, katsotaan mitä me niihin keksitään :)

Lohipullataikinan pyöräytimme yleiskoneessa, mutta eiköhän hyvällä sauvasekoittimellakin onnistu. Wasabidippi sopii mukavasti lohen kaveriksi ja tuo pientä potkua. Wasabin kanssa touhutessa kannattaa olla tarkkana, varsinkin jos ei ole varma ruokavieraiden wasabinsietokyvystä, melko tujua kun on. Perinteiset mummokurkut tuo raikkautta, ja sitäpaitsi hölskytyskurkut on kesän must lisuke.

Lohipullat 5-6 hengelle:

750g lohta
1/2dl ruisleipämurua
3 kananmunanvalkuista
2-3 kevätsipulia varsineen
1/2 sitruunan mehu
1tl pippuria
1 1/2tl suolaa

Poista lohesta nahka ja ruodot. Riko ruisleipäviipale muruiksi monitoimikoneessa, ja siirrä sivuun. Leikkaa lohi paloiksi, ja lisää se monitoimikoneeseen ja jauha pieneksi. Lisää joukkoon ruisleipämurut, pieneksi pilkottu kevätsipuli, munanvalkuaiset ja mausteet. Sekoita tasaiseksi massaksi. Pyörittele kylmällä vedellä kostutetuin käsin pullia uunipellille, leivinpaperin päälle. Paista pullia 200asteisessa uunissa noin 10minuuttia. Kokoa pullat tikkuihin, pitkiin tai pätkiin ja tarjoile kuin cocktailpalana hyvän juoman kera.


Wasabisoosi:

3dl turkkilaista jugurttia
1/2 limen mehu
0,5tl wasabitahnaa ( tai oman maun mukaan!)
pippuria

Sekoita ainekset keskenään pienessä kulhossa ja nosta jääkaappiin maustumaan. Koristele korianterilla.


Pitkät mummokurkku slaissit:

1 kurkku
1-2rkl väkiviinietikkaa
1rkl sokeria
0,5tl suolaa
tilliä

Kuori kurkku ja viipaloi pitkiksi suikaleiksi juustohöylällä. Älä käytä keskellä olevaa vetistä simenosaa. Siirrä kurkkuviipaleet isohkoon astiaan. Lisää etikka, sokeri, suola ja pieneksi napsittu tilli. Sekoittele kunnolla ja laita jääkaappiin maustumaan.