Syksyn ruokakirjasatoa.

Viime hetken joululahjavinkkinä kipaisu kirjakauppaan ja ruokakirjapinon kanssa kassalle. Alla omat suosikkini syksyn kirjoista.

Nyhtökauraa! Kaisa Nieminen, Moreeni kustannus (Vegeily-kaverille, ruokatrendien seuraajalle)

Jos jostain, niin kotimaisesta nyhtökaurasta on tullut the hitti. Itse olen syksyn mittaan syönyt nyhtökauraa ainakin kerran kahdessa viikossa, pidän jollakin kummalla tavalla sen mausta ja koostumuksesta. Toki omia mausteita tarvitsee lisäillä ja nyhtistä ei saa unohtaa liedelle, jottei muutu liian kuivaksi koppuraksi. Tämä kirja on ollut syksyn kulutetuin kirja hellan vieressä.


Hyvää Joulua! Teresa Välimäki ja Johanna Lindholm, WSOY (joulufiilistelijälle)

Hyvää Joulua!-kirja on kaunis teos, joka tänä syksynä sai uuden, jouluisilla Vege-resepteillä höystetyn, painoksen. Tätä kirjaa on ihana selata ja korvamerkittyjä reseptejä tulee joka kerralla lisää. Piparkakkumudcake, mmm!

Gastropub kotikeittiössä, Ali Suviala, Readme (Sille joka viihtyy keittiössä ja olutlasin äärellä)

Panimoravintola Bryggeri Helsingin keittiöpäällikön Ali Suvialan Gastropub kotikeittiössä on laadukkaasti tehty kirja, jonka upeita kuvia jumittuu vain katselemaan. Kirja kertoo oluen ja ruoan yhdistämisestä, ja jakaa paljon rehtejä ruokareseptejä, olutsuosituksineen tottakai. Kirjassa myös vinkit oman oluen valmistamiseen ja muutaman oluentekijän haastattelut.


Helsinki, People make the city, Laura Iisalo ja Melanie Dower, Cozy Publishing (vaihtarikaverille tai serkulle siellä jossain)

Tähän väliin muuta kuin pelkkää ruokaa ja reseptejä. Helsinki, People make the city on vähän erilainen "turrekirja" Helsingistä. Kirja esittelee muutaman luovan alan tekijän ja heidän tarinansa. Kivoja persoonallisia kahviloita, ravintoloita, pikkuputiikkeja, lähiluontokohteita ja tietysti yleiset saunat osoiteluetteloineen. Ja tuleehan lopuksi vielä muutamat ruokareseptit. Fiilistelykirja tunnelmallisen kuvin.

Mielensäpahoittajan keittiössä, Wsoy, (iskälle, sedälle, Mielensäpahoittajan fanittajalle iästä, sukupuolesta tai keittiötaitoidoista riippumatta)

”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun ruokaa ei pilkota paloiksi ja suikaleiksi vaan uusiksi sanoiksi. Peruna on hiilihyhraattia, munkkipossu kalorioita ja liha roteiinia. Semmoinen vie ruuan kauas syöjän elämästä.” Mielensäpahoittajan keittokirjasta löytyy reseptit niin kaalilaatikkoon kuin mustikkakukkoon. Välissä mielensäpahoittaja joriseen juuttujansa. :) Toimii kelle tomii!

Kirjat saatu arvostelukappaleina kustantajilta

Nojatuoliruokamatkalla Barcelonassa.

Viimein oli aikaa selata syksyllä ilmestyneitä keittokirjoja ja tutustua tarkemmin Richard McCormickin Barcelona -kirjaan. Oranssia Barcelona-kirjaa olen tarkoituksella himaillut, sillä arvasihan sen miten käy kun avasi kirjan, ja vielä tähän pimeimpään aikaan vuodesta. Matkakuume, se vain nousee. Värikkäät kuvat, rento tunnelma ja Barcelonan ravintolavinkit, aijjai. Barcelona on tällä neidillä yksi haavekaupunki, ja miten mainio kevätkohde se olisikaan... huoh! Nyt kyllä kelpaisi ihan mikä tahansa irtiotto!

Richardilta ilmestyi hetki sitten turkoosikantinen Pariisi-kirja, josta muutama sananen tuli myös kirjoitettua, ja Barcelona on siis sarjan toinen osa. Tyyliltään kirja on hyvin samanlainen kuin Pariisi. Kansien välistä löytyy siis reseptien lisäksi matkavinkkejä. Kuvat kaupungista värittävät kirjaa, ja reseptit ovat vegepainotteisia, terveellisiä ja kepeitä sekä kesäisiä.

Onneksi pimein vuodenaika on jo taltutettu ja kyllä se kesä jo kohta tulee vai mitä! Lukuevääksi tein nopeat pintxoset, eli Pohjois-Espanjalaiset tapakset. Kirjasta löytyi muutamaakin erilaista päälisvaihtoehtoa. Omien patonginpalojen päälle päätyi vuohenjuustolevitettä ja persimonia, jotka vihdoinkin kypsyivät makeiksi ja syöntikuntoon. Patonkiviipaleet kannattaa paistaa ensin rapeiksi pannulla tilkassa oliiviöljyä. Kirjaa voisi suositella Espanja-faneille ja matkakumeisille pienellä varauksella ja tietysti Richard faneille :) Ja Nyt Barcelonahenkisiä herkkuja löytyy ravintola The Cockin lounaslistalta vielä kolme viikkoa, sinne siis haaveilemaan lämmöstä.

Sponsoroitu: Kirja saatu arvostelukappaleena Tammelta

Pariisilaisia makuja à la Richard McCormick

The Cock -ravintolaa on hehkutettu somessa ja paperilla, jopa ennen ravintolan maaliskuista avaamistaan. Ja tänään kilahti postiluukusta uusin Glorian Ruoka&Viini, jossa The Cock oli äänestetty kakkossijalle lukijoiden vuoden 2015 suosikkiravintoloista. Olikin siis korkea aika käydä kurkkaamassa thö kukkoa pariisiteemaisen lounaan merkeissä. The Cockissa on nimittäin lokakuun ajan Pariisi-viikot, joka tarkoittaa Pariisista insipiraatiota saannutta lounasbuffaa. Bouillabaissea, Coq au viniä, näin esmes + mahtava salaattipöytä!

Ravintolan-bistron takana on tuttu nimi, Richard McCormick. Ravintoloiden ja ruokarekkojen lisäksi tältä ruokamieheltä on alkanut putkahtelemaan kirjoja. Kirja Pariisista vinkkeineen ja resepteineen on nyt kauppojen hyllyillä ja pian ilmestyy sarjan toinen kirja Barcelona -teemalla. Pariisi on siis nyt kirjan lisäksi The Cockin lounaslistalla. Pariisin ruokaskene on muuttumassa, tähtiravintoloiden ja perinteisten pariisilaisbistrojen lisäksi katuruokakulttuuri ja muiden maiden keittiöt ovat saaneet jalansijaa. Ranskalaiskeittiötä kunnioitetaan, mutta sitä myös kehitetään ja modernisoidaan, kertoi Richard.

Itse kirja on osaksi reseptikirja ja osaksi matkaopas. Kirjan alussa Richard nimittäin vinkkaa muutaman hip&cool ruokamestan ja lempparipaikaksi Pariisista hän mainitsi Merci-putiikin. Reseptejä löytyy niin aamiaiselle, lounaalle tai illalliselle ja muutama jälkkärinkin on päässyt kirjaan. Reseptit ovat kasvispainotteisia ja kuvat värikkään herkullisia. The Cockissa nautittiin eilen juurikin Coq au viniä ja lempeänmakuisia juureksia raskalaisista klassikkopadoista tarjoiltuna. Alkuun sai kerätä emalilautasille kukkurallisen keon huippu mainioita salaatteja, ja soppakulhoon lämmittävää bouillabaissekeittoa. Bonusjälkkärinä raakamacaronsseja. Taustalla soi tyypillistä pariisilaismusiikkia (you know: jazzahtavaa, rohisevaa ärrää jne), ja auringon valo kimmelsi kivasti muiden Royal-ravintoloiden ylijäämä kamoilla sisustetussa salissa. Tosi jees ja nam eli positiivinen kokemus. The Cockiin täytyy mennä uudestaan (tarjoaa myös herkullisen kuuloisia aamiaisannoksia jo klo 7.30 alken arkena!) ja myös kirjan reseptit vaativat kokkaamaan ainakin tuon lämmittävän klassikko Coq au vinin.

Lounaan ja Pariisi-kirjan arvostelukappaleen tarjosi Tammi

Tämän hetken kirjavinkki

Nyt on sadonkorjuuaika kuumimmillaan, ja monen moista naattia ja tomskua löytyy kaikken onnellisten puutarhureiden penkeistä. Meillä tänä kesänä parvekeviljely oli aika heikkoa, muutamasta yrtistä on kyllä riittänyt hyvin pastoihin ja salaatteihin, ja parit muhkeat mansikat tuli amppelimansikasta, loput sitten jäikin pikkurillinpään kokoisiksi... Mökillä asiat ovat vähän paremmin. Siellä salaattipenkki rönsyää ja hernettäkin on jo päästy maistamaan. Mutta nyt onkin hyvä aika kierrellä toisten puutarhoissa kyselemässä neuvoja ensi kesälle, ja merkkailla muistiin niitä takuuvarmoja ja helppoja kasveja aloittelijoille.

Saimme hetki sitten Tammelta arvostelukappaleen uudesta kasviskeittokirjasta, nimeltään Kasvikset lisukkeena & pääruokana, ja ajattelimme vinkata nyt täälläkin kirjasta. Se nimittäin on mitä mainioin sesongin tuliainen viljelijälle tai hyötypuutarhan pitäjälle, tai ihan vaan itselle... uutta inspistä kasviksiin ja niiden käyttöön kyllä kaipaa!

Kirja on yhden Ruotsin tunnetuimman kokin kirjoittama, Tommy Myllymäen. Myllymäellä riittää meriittejä, Bocuse d'Or -palkintosijoja ja muuta pientä. Voisi siis luulla että kirjassa olisi piiperrysruokaa, mutta kyllä löytyy ihan rehtejä annoksia ja helppoja parin aineksen ruokia ja lisukkeita. Ohjeissa löytyy jänniä tapoja ja yhdistelmiä (mm. porkkanaa ja chorizoa) mutta paljon myös ei ihan niin hurjaa (esim. pinaattia, pinjansiemeniä, valkosipulia ja rusinoita -yhdistelmä). Upeat annoskuvat kasviksista tuovat veden kielelle, ja että perunamuussistakin näköjään voi saada kauniin annoksen ja kuvan. Kirjasta löytyy inspiraatioita ja ohjetta noin paristakymmenestä eri kasviksesta, munakoisosta parsaan ja tomaattiin, kurpitsasta kaaliin ja sipuliin. Mihinkäs ohjeeseen sitä tarttuisi enimmäiseksi...

Sponsored: Kirja saatu arvostelukappaleena

Arvonta + Tehtiin ite: Mustikkakranssi

Saimme Tammelta arvostelukappaleen Olga Temosen hiljattain ilmestyneestä Olgan pullakirjasta. Ja mitenkäs sitä muuten voi pullakirjaa "arvostella" kuin pullia leipomalla :) Nyt on sitten leivottu parikin satsia erilaisia pullia ja samalla saatu uusia hyviä tiedonjyviä pullan leipomisesta. Pullaa meillä leivotaan muutaman kerran vuodessa, joten aina sitä turvautuu johonkin jauhopaketin tai köksänkirjan ohjeeseen, varsinkin taikinavaiheessa.

Olgan pullakirja alkaa pullateorialla. Pullaan vaikuttaa moni tekijä, ei ole ihan sama mitä raaka-aineita ja välineitä käyttää ja millaisessa lämpötilassa leivotaan. Olga on myös testannut ja todennut että maitoon tai veteen leivottujen pullien ero ei ole huomattava, ja leipookin lähes aina pullat veteen. Mutta loraus kermaa tuo lisää pehmeyttä pulliin Olgan mukaan. Täytyypä testata!

Taikinan vaivaaminen on aina ollut itselle hieman kinkkistä. Tällä kertaa Olgan teoriaoppien mukaan taikina valmistui mallikkaasti. Ensin reippaasti vispilällä niin kauan kuin mahdollista, sitten rasvan lisääminen ja loput jauhot ja kymmenisen minuuttia käsin vaivaten, kunnes sitko tuntuu käsin puristellen ja taikina irtoaa reunoilta. Taikinaohjeita kirjassa on viisi ja pullapitkojen letittämisohjeetkin löytyvät. Visuaalisesti yksinkertaisen nätistä kirjasta löytyy varsinaisia pullareseptejä kolmisenkymmentä.

Perinteinen pulla, varsinkin korvapuustimuodossa on parasta. Juuri uunista tulleena niitä menee ainakin kaksi tai kolme kerralla. Maitolasi tietysti vierellä. Pullakirjasta löytyy korvapuustit, monenlaisina variaatioina, mutta näyttävän näköinen mustikkapullakranssi valittiin testileivonnaiseksi. Taikinana käytettiin kirjasta löytyvää perinteistä vehnäpullataikinaa.

Pakastemustikoiden kanssa pelaaminen oli hiukan sottaista puuhaa, mutta taikinasta sai kuitenkin näprättyä helposti kranssin ohjeiden mukaan. Kannattaa kaulia levy suoraan leivinpaperille, täyttää, rullata, leikata ja muotoilla siinä, niin ei mustikkamehut leviä pitkin keittiötä, ja työpöytäkin säilyy puhtaana. Vinkkinä; leivinpaperin saa tarttumaan työtasoon pyykäisemällä märällä rätillä pöytä ja painamalla leivinpaperin märkään pöytään. Ja ooh, tulipa herkullista pullaa tällä mustikkaisella reseptillä!

Olgan mustikkakranssi:

2 kranssia

1 annos pullataikinaa (perinteinen vehnäpullataikina 50g hiivalla)

täyte:
250g maustamatonta tuorejuustoa
2dl tomusokeria
1dl ohra- tai perunatärkkelystä
3tl vaniljasokeria
4dl mustikoita

voiteluun kananmunaa
pinnalle raesokeria tai mantelilastuja

Kauli taikinasta kaksi noin 15x40cm levyä. Sekoita täytteen ainekset notkeaksi seokseksi ja levitä taikinalevyjen päälle. Ripottele päälle mustikat. Kääri levyt rullaksi ja nosta (viimeistään tässä vaihessa) molemmat rullat leivinpaperien päälle. Leikkaa rullat pitkittäin halki. Nosta toinen puolikas toisen yli, niin että puolikkaat menevät keskeltä ristiin. Kiepauta säikeitä toistensa yli punotuksi pitkoksi keskeltä alkaen kohti päitä. Sulje valmis pitko ympyrälle kranssiksi. Vedä kranssi leivinpaperin avulla uunipellille.

Anna kranssien nousta 30 minuutin ajan, jos käytät pakastemustikoita noin 45 minuuttia. Voitele kananmunalla ja ripottele pinnalle raesokeria tai mantelilastuja. Paista kransseja 190 asteessa (kiertoilmalla 165 asteessa) noin 25-30 minuutin ajan, tai kunnes ne ovat väriltään kullanruskeita.



Ja hei kaikki pullafanit! Nyt laitetaan arvonta taas pystyyn. Voita Olgan pullakirja omaksesi kommentoimalla ja kertomalla mikä on lempparipullasi, onko se esimerkiksi rahkapulla, korvapuusti, siipale pullapitkosta, voisilmäpulla, laskiaspulla tai jotain aivan muuta? Entä mistä kahvilasta saa parhaat pullat ja korvapuustit? Muistathan laittaa sähköpostiosoitteesi mukaan vastaukseesi. Arvonta päättyy 22.3.

Ravintola Nokka ja kokkausilta Kokassa 29.10.13

Olipahan ilta! Vietimme tiistaina hauskan illan Ravintola Nokassa, Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen keittokirjan lanseeraus- ja kokkaustapahtumassa. Nokan keittiöpäällikkö Ari Ruoho oli illan Top Chef, hän opasti meille ruokabloggaajille hauen käsittelyä, kertoili kokkielämästä ja tietysti uudesta kirjastaan...

Huippukokkipariskunta Ari Ruoho ja Peppi Aralehto ovat siis tämän HS:n Kuukausiliitteen keittokirjan takana. Moni varmasti onkin lukenut Kuukausiliitteen ruokaosiota ja moni myöskin valmistanut Arin ja Pepin kehittelemiä reseptejä (olipa kuulemma kohokasvuoat loppuneet stokkalta erään reseptin julkaisun jälkeen :) . Kirjan, ja samoin Kuukausiliitteen ruokareseptien, ideana on siis ollut valita joka kuulle yksi pääraakaine, josta kokkipariskunta on valmistanut kumpainenkin omat reseptinsä, eli kaksi reseptiä per yksi pääraaka-aine. Esimerkiksi piparkakku, maito, nokkonen ja ahven ovat olleet kokkien käsittelyssä. Ari kertoi, että tärkeintä on ollut pitää mielessä se, että reseptit ovat sopivia kotikokkaajalle, raaka-aineet ovat kotimaisia ja helposti saatavia kauden tuotteita.

Kuukausiliitteessä reseptejä on julkaistu 3 vuoden ajan ja nyt nämä kaikki reseptit löytyvät siis yksistä kansista. Kirja on aikamoinen järkäle, kuvat ovat ilahduttavasti isoja, koko sivun kokoisia, ja itse reseptitekstin ympärillä on tilaa vaikka omille muistiinpanoille. Tapasimme myös ruokakuvat ottaneen Juha-Pekka Laakion, joka heitti ruokakuvausvinkkejä kokkailumme lomassa. Niin, ja Kuukausiliitteen tulevilla sivuille ilmestyy kokkipariskunnan uusia reseptejä vielä ainakin vuoden ajan.

Itse illan aloitimme mainiolla, kotimaisella viherherukka kuohuviinillä, Arin mielenkiintoisilla tarinoilla kokkiurastaan ja vielä maistellen alkupalaset, pehmeää savustettua lahnamoussea, ennen kuin tartuimme kauhan ja veitsen varteen...

Kokkailuhommat hoidettiin Kokassa, Ravintola Nokan kotoisassa opetuskeittiössä. Kokkaan muuten voi varailla omalle porukalle oman kokkausillan. Aika kiva lahjaidis! Kokkailun ja hääräilyn tuloksena ja Arin avustamana saimme valmistettua lautasannokset haukea lisukkeineen ja kahvisuklaafondantit. Ja voi että, hyvää oli!

Top Chef näyttää hauen fileroinnin ja valmistuksen...

Sitten valmistettiin kimpassa hauen lisukkeet ja jälkkärifondantit. Arilla riitti kärsivällisyys vaikka ainakaan allekirjottaneet eivät olleet ihan niin ripeitä ja näppäriä kuin Nokan kokit alakerran keittiössä :) Hauen kaveriksi valmistettiin mieltsin hyvä kylmäsavustetulla hauella maustettu (!) puikulaperunamuusi, paistettiin mustia torvisieniä ja suppiksia, valmistettiin mummokurkkusalaatti, paistettiin vielä lehtikaalia ja pisteenä tämän kaiken päälle annos kruunattiin piparjuuriruskeavoilla ja hauen mädillä. Oikeastaan siis haukea oli lautasella kolmella tavalla.

ja siinä ne annokset rakentuvat...

Ready to eat!

Jälkkäriksi kahvisuklaafondant ja vanilja-intiaanilakujädeä ja mallascrumblea. Oli kyllä!

Kokkausilta oli superhieno kokemus, vaikka tuntuihan se kokkaaminen aluksi hiukan haastavalta kaikenpuolin uudessa ympäristössä. Ilta oli kyllä kuin piristysruiske ja sitä sai rutkasti uutta inspoa kotikyökissä hääräilyyn. Oli mielenkiintoista saada tutustua ja nähdä huippukokki työssään, ja käydä pikavisiitillä Nokan keittiössä, jossa pojat samalla valmistivat ravintolan asiakkaille annoksia. Respecti-pointsit kohosivat vain entisestään :)

Ja vielä itse ravintola Nokasta. Paikka on hirmu tunnelmallinen, vanhaan punatiiliseen makasiiniin rakennettu ravintola. Tänne täytyy palata vielä nauttimaan dinneriä. Kiitokset illan isännälle ja muille kanssabloggareille!