lauantai 19. elokuuta 2017

Ite tein: Halloumi-meloni-pitaleivät

Mökillä on erittäin sallittua oikoa ruoanlaitossa. Nälkä iskee nopeasti ulkona touhutessa, ja silloin onkin hyvä olla kaapissa jotain puolivalmista. Esimerkiksi puolivalmiit sämpylät ja patongit on helppo nakata uuniin sinä aamuna kun leivän kannikat ja korput eivät houkuttele. Pita-leipäpaketti on kätsy mökkivara, siitä saa nopeasti lämpimät iltapalaleivät kyhättyä (kovin valokuvauksellisia eivät kyllä ulkonäöltään ole :D). Täytteeksi raikasta tzatziki-kastiketta, paistettua halloumia, makeaa melonia. Älä unohda tuoretta tilliä, sopii ihanasti.




Halloumi-meloni-pitaleivät (3kpl)

3kpl puolivalmiita pitaleipiä (tai jos rahkeet riittää leipomaan itse leivät niin huippis)
1 pkt halloumia
pieni cantaloupe-meloni
salaatinlehtiä, esim jääsalaatti
tilliä
pippuria


Tzatziki:

puolikas kurkku
2dl turkkilaista jugurttia
1-2 valkosipulin kynttä
1/2tl suolaa
1tl sokeria
pippuria

Tzatziki: Raasta kurkku ja valuta siitä suurimmat nesteet pois, käytä siivilää apuna. Pilko valkosipuli aivan pieneksi, yhdistä kaikki aineet soosiksi ja jätä jääkaappiin maustumaan. Pilko meloni ohuiksi siivuiksi ja revi salaatinlehdet valmiiksi. Paista halloumi viipaleina pannulla, niin että pintaan tulee hyvä väri. Lämmitä samalla uunissa pitaleivät ja halkaise ne miltei kahtia. Kokoa ainekset leivän väliin ja nauti leipä lämpimänä.


sunnuntai 6. elokuuta 2017

Daddy Greens Pizza Bar, Helsinki 30.7.17

Pizza Pizza Pizza...The Pizzagame is on! Kerronpa siis minäkin yhdestä kivasta laatuläpysköjä tarjoavasta aivan uudesta pizzeriasta, nimittäin Daddy Greensin Pizza barista. Pizzeria aloitti kylläkin jo viime vuonna toimintansa pop-up ravintolana, ja nyt siis heinäkuussa on avannut ovensa liiketilassa Töölössä, Manskun päässä, Humalistonkadulla. Viime kesänä maistoinkin jo pizzamiesten, Eeron ja Davidin, napolilais-NYC-tyyppistä pizzaa. Silloin lyhtytolppamainoksen perässä löysin tien Sompasaaren pop up-pizzeriaan, jossa pizzaa paistettiin paikalle roudatulla puulämmitteisellä pizzauunilla sompiksen hiekkakasojen keskellä. Ja hyvältä maistui tuolloin pizza vähän erikoisemmassakin sijainnissa, ja niin maistui nytkin, posliinilautaselta pöydän ääressä nautittuna.


Pieneen pizzeriaan on melko huomaataton sisäänkäynti, mutta pizzan tuoksun perässä oli helppo suunnistaa. Olipa muuten hiton houkutteleva tuoksu. Sisätilat ovat nähneet tarkoituksella moukaria ja spraymaalia, ja pöydät ja tuolit ovat kirppishenkisesti eriparia. Seinillä on myös galleriamaisesti maalauksia roikkumassa, ja galleriamaisesti niitä on varmasti myös mahdollista ostaa (?).

Napakka pitsalista kuulosti aivan liian herkulliselta, ja päätimme kamun kanssa jakaa puoliksi kaksi erilaista läpyskää. Täyteyhdistelmissä löytyi mukavasti pirsistävän erilaisia comboja. Valikoitui valkoinen pizza perunoilla, kevätsipulilla ja (järkyttävän)hyvällä mozzarellalla, sekä "perus" tomaattipohjainen josta löytyi mausteista makkaraa, lehtikaalia ja jonkinmoista villiyrttiä. Näillä kaikilla pizzoilla oli hauskat ja vissiin vähän hankalat nimet kun nyt ei muistu enää mieleen. Oma suosikkini usein on valkoinen pizza, ja näistäkin se veti pitemmän korren. Taikina oli sitkeää ja pehmukkaa, sopivan niukalti hiiltynyttä. Jonoa ei ollut suuremmalti sunnuntai-iltana, ja kaikki nälkäiset löysivät pöydänkulman. Pitsat saatiin eteen puolisen tunnin odottelun jälkeen. Sen kärsi hyvin, sillä odotus palkittaan huippuhyvillä laatupizzoilla! Suositus, peukku, ja onnet tälle Töölön tulokkaalle. Tän kesän paras pizza ja varmasti tulee käytyä uudelleen!