keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Vincents Restorāns, Riika 11.10.14

Jii vietti pidennetyn viikonlopun poikainporukalla Latvian pääkaupungissa Riikassa. Porukkareissujen päätarkoituksena on yleensä ollut potkupallo, mutta tällä kertaa tarjolla ollut Latvia-Islanti EM-karsinta ei sytyttänyt porukan kovintakaan Arsenal-fania, joten päädyttiin palloilemaan päämäärättömästi läpi vanhaa kaupunkia sekä ravintolaelämyksistä toiseen. Kaupunkina Riika oli positiivinen yllätys, muistuttaen hiukan Tallinnaa, mutta ollen vielä vähän eurooppalaisempi. Ehdottomasti toisen lyhyen vierailun arvoinen ehkä Nti Papun kanssa. :)


Riika valikoitui kohteeksi pääasiassa edullisen hintatasonsa ansiosta ja vielä kouluamattomana kohteena. Tietenkin hyvä ruoka (ja juoma) oli tärkeää ja niinpä lähdimme selaamaan Tripadvisorin ravintolalistaa ylhäältä alaspäin. Kuinka ollakaan loistavat syöttölät ja juottolat olivatkin kasautuneet suoraan hotellimme (Monika Centrum Hotels) ympärille. Jos eksytte huudeille (hotellia Jii voi varauksetta suosittella) mahtavat drinkit kaadetaan erittäin tyylikkäässä, ok hintaisessa XIII-kuppilassa. Snäksinä tarjoiltiin ihmeellisiä ja mageen näköisiä ohuen ohuita kuivattuja tomaattilastuja ja oliiveja. Myös hieman suurempaa purtavaa on tarjolla jos on isompaa nälkää.



Edellisenä päivänä törmäiltyämme hotellille ja pitkästä lentomatkasta väsyneinä yritimme päästä samana iltana syömään hotellin miltei viereisestä ovesta löytyvään "Vincents Restorāns" -nimiseen ravinteliin. Tällöin emme olleet vielä tsekanneet sen kummemmin millainen paikka oli kyseessä, vaan nälkä ajoi ensimmäiselle ovelle. Tosin fiksut matkaajat tarkistavat myös ravintolan hintatason ennen tarttumista ovenkahvaan, se tuli selville seuraavana päivänä :) Ovimikko pahoitteli kovin, ettei pöytää ollut tälle illalle (eli tsekkasi pukeutumista ja katsoi paremmaksi tyrmätä sisääntulo) ja ehdotti parempaa huomista (odotti todennäköisesti ettemme tulisi). Onneksi emme olleet fiksuja ja iloisesti varasimme pöydän ja voi veljet onneksi varasimme, vaikkakin matkabudjetille saattoi sanoa hyvästit. Nyt siis sananen yhdestä hienosta ravintolaelämyksestä, Vincentsistä.


Ravintola on perustettu 1994 joten historiaa löytyy. Pääkokkina toimiva Mārtiņš Rītiņš on kuin paikallinen Hans Välimäki -julkkiskokki kokkiohjelmineen. Paikan päällä näimme taulukokoon printattuja kokkiselfieitä seinillä, ties kenen kanssa Mārtiņš niissä poseerasi, jotkut naamat näyttivät tutuiltakin. Jälkeenpäin luimme vierailijoista joihin lukeutui vaikka ja ketä Latvian presidentistä ja Elton Johnista muihin kohtuu tärkeisiin henkilöihin. Ihme kyllä että me emme päässeet tähän kuvagalleriaan. Olihan meilläkin sentään samana päivänä hankitut upouudet kauluspaidat päällä...


Alkuun pöytäseurueessa nautittiin erilaisia meren eläviä sekä Iberico porsasta ohuen ohuina slaisseina (joka tultiin itse asiassa isosta kinkkukimpaleesta pöydän viereen suurella härvelillä leikkelemään!). Kukkaruukusta löytyi syötäviä leipätikkuja. Jii nautti Tartar-lohta suoraan Färsaarilta. On se jännä miten peruslohesta on niin parasta sopivan kylmänä ja hyvillä lisukkeilla. Juomana tietenkin valkoista, varsin loistavaa, Dr. Bürklin-Wolf Rieslingiä (2013).




Alkuruoan ja pääruoan välissä päästiin myös itse tekemään ruokaa :) Suun raikastajana toimineen jäädykkeen alku tehtiin nimittäin itse! Morttelin pohjalle oli ripoteltu erilaisia värikkäitä kukkia, joiden päälle henkilökunta kaatoi nestemäistä typpeä. Tätä sitten murskasimme jauheeksi omin käsin ja päälle tuli vielä pieni pallo marjajäädykettä. Olipahan mielenkiintoista!


Pääruoaksi Jii otti peuraa. Pihvilihaa halajavat saivat näkyville koko liharepertuaarin pöydän viereen josta sais sitten valita mieleisensä. Juuri sopivasti grillattu peuran liha oli täydellistä, niin kuin muidenkin annokset myhäilystä päätellen. Sidedishinä tilasimme tryffelivoi-ranet ja kaalipähkinäsalaattia. Loistavia kummatkin. Ruokajuomana punaviininä, Uusi-Seelantilainen Pinot Noir, Saint Clair Pioneer Block, 2011. Täyteläinen ja marjaisa. Tykkäys nappia.





Jälkiruoaksi Jii tilasi listalta jälkkärin X, mutta yllätyksenä jokin tarvituista ainesosista oli loppu. Tämän tilalle ehdotettiin jäätelöä. Sopii. Pöytään tuotiinkin jäde puikon muodossa jaitse tehty jäätelöpuikko. Puikko ei ollut ihan perus eskimo, vaan sisällä oli ties mitä erikoisuuksia, pähkinää, nougattia, suklaata. Loistava päätös!



Näin tiivistettynä "yllätyksenä" tulikin, että myös halvassa Riikassa voi syödä kalliistikin, ravintolat maksoivat sitten rapiat kaksi kertaa lentojen ja hotelliöiden verran... se siitä halvasta reissusta :) Mutta olipahan kokemus ja rahoille sai isoa elämysvastinetta ja nälkäkin lähti.

Tähdet: 5


ps. Löytyihän sitä mukaan jotain Riikalaisia tuliaisia kotiin tuomiseksi :)


1 kommentti:

  1. uuh ja aah :-) ihana että teidänkin kokemus oli hehkutuksen arvoinen!

    VastaaPoista