Lauantai-iltana kokkeja hääri tarjoilijan mukaan keittiössä kahdeksan, ja sisäpihan keittiössä miltei samanmoinen porukka valmisti siellä ruokailevien sapuskoja. Kaikki pöydät olivatkin täynnä, paljon oli ulkomaalaisia, Olo on laajalti tunnettu, eikä suotta. Ravintoloitsija Pekka Terävän Olo valittiin vuonna 2012 Suomen parhaaksi ravintolaksi. Michelin-tähti ravintolalla on ollut vuodesta 2011 saakka. Olo tarjoaa lyhyesti kiteytettynä pohjoismaista ruokaa, ja painottaa kotimaisiin pientuottajien raaka-aineisiin.
Modernisti ja hillitysti sisustetun ravintolan menu on puettu matkan muotoon. Illallisella pystyi valitsemaan joko koko matkan tai lyhyemmän matkan muutamaksi tunniksi. Valitsimme lyhyemmän matkan johon kuului noin 22 erilaista suuhunpantavaa annosta. Lyhyt matka kesti meillä melkein neljä ja puoli tuntia, joten ei se nyt kovin lyhyt matka ollut :) Me kyllä tarkoituksella hiukan hissuttelimme, jotta annoksista ehti kaikilla aisteilla nauttimaan.
Alkuun skoolasimme Oloon pari päivää sitten saapunella uudella Cavalla (Jane Ventura Reserva de la Música Brut Nature). Tarjoilijan mukaan viinitilanpitäjä soittelee viulua viinitynnyreilleen, siksi "Música" ja pullon kyljestäkin löytyy logona nuottiavain. Samalla pöytään alkoi ilmestyä pieniä tervehdyksiä, porkkanasnacksiä, ohutta kauranäkkäriä ja rapea perunasnäcksi jonka sisällä pehmeää ja herkullista lohenposkea. Myös pöydässä olevasta lasimaljakosta sai oikeiden oksien seasta etsiä oksien muotoiset juustosnäcksit, heh. Pöydässä oli myös alkupalojen ajan mustissa minipadoissa leivät kohoamassa jotka sitten noin tunnin jälkeen vietiin paistumaan. Yksi annos sitten olikin leipä, kirnuvoi ja mahtava valkosipulikeitto. Leipä tarjoiltiin jännittävästi oluen kanssa. Belge-olut, suodattamaton kuparin värinen ale, oli samalta Malmgårdin tilalta kuin leivän jauhotkin. Tarjoilija kertoi leivän juuren olevan kaksi vuotta vanha, nimeltään Sven ja elävän Olon viinikellarissa :)
"Alkuruokia" oli varmaankin kymmentä eri sorttia, tosin oli melko hankalaa luokitella annoksia näihin alkuruoka-, pääruokalokeroihin. Erityisen maistuvia ja mieleenpainuvia olivat mannapuuro sieniliemellä, maa-artisokka-annos sekä mausteissa ja siemenissä kieritelty pala kypsennettyä juuriselleriä. Syötävä pala paljastui valtavan koverretun juuriselleri-kuorikuvun alta. Huh, ei jouduttu syömään kokonaista raakaa juuriselleriä :)
Maa-artisokkaa, muikunmätiä ja maitokalvo
Ruokajuomiksi Jii valitsi kolmen lasillisen prestige viinipaketin ja neiti tavallisen kolmen lasillisen viinipaketin. Prestige paketin pitäisi sisältää harvinaisempia, arvokkaampia ja suun mukaisempia viinejä kuin tavallisen paketin. Ensimmäisenä viininä nautimme kummatkin saman Alsacen alueen Domaine Ostertag viinitilan Rieslingiä. Prestige valikoimaan kuului iäkkäämpi Riesling, joka oli maultaan huomattavasti voimakkaampi kun taas normivalikoiman viini oli "helppo" tapaus. Iäkkäämpi vei voiton kuten pronssimitalipelissä 5-0.
"Pääruoiksi" luokiteltavia ja tarkoitettuja annoksia oli meidän laskurin mukaan kolme. Poroa, madetta ja kuningasrapua. Neiti luokitteli kuningasrapuannoksen (se liemi!) illan kohokohdaksi kun taas Jiin suosikki oli ehdottomasti mehevä made.
Kuningasrapua ja kukkakaalia, Poroa, hopeasipulia, mustikkaa ja katajamarjakastike
Pääruokaosuuden alkaessa viini vaihtui punaiseen. Jiillä oli, jo nimen hukannutta, Pinot Noir punaviiniä Saksasta. Kuulemma tämän tilan rypäleet kasvavat osittain Ranskan puolella. Todella voimakkaan tuoksuinen, mutta maultaan kevyempi, mutta kuitenkin mausteinen viini. Papulla punainen oli Ranskan Burgundista, pehmeää ja pyöreää.
Jälkiruoiksi tarjoiltiin suussasulavaa mallasjäätelöä sekä toisena annoksena punajuurta "monella eri tapaa". Punajuurijäätelöä ja kastiketta, punajuuri-suklaalastuja ja punajuurimarenkia. Yllättävän raikas ja maistuva annos. Jälkkäriviininä tarjoiltiin Itävaltalaista jonka nimi on myös päässyt hukkumaan :). Oli kyllä erittäin makeaa, raikasta ja hyvä jälkisviiniksi.
Mallasjäätelöä ja pähkinää, Punajuurta x4
Jälkisten jälkeen neiti otti vihreää teetä ja Jii sifoni-keittimellä keitettyä suodatinkahvia. Kahvin keitto tapahtui pöydässä varsin kemistin näköisin vehkein. Sekä laite, että kahvinpurut ovat peräisin kivenheiton päästä, Johan & Nyströmiltä. Pehmeää ja ehdotomasti ilman maitoa tai muita lisukkeita nautittava. Kahvin kanssa saimme muutamiakin erilaisia jälkkärisuklaita ja marjamoussetäytekeksiä. Yhdet pallerot tarjoilija kaivoi esiin koko illan pöydässä olleen kukkamaljakon pohjalta "mullasta". Illan aikana pohdimmekin, että ei tuo taida ihan tavallista multaa olla... :)
Ilta Olossa oli varsin onnistunut. Makumaailma oli harmooninen kautta linjan. Puhtaus ja pääraakaineiden omat maut maistuivat kaikessa. Ruoasta tuli juuri sopivan täysinäinen olo. Tunnelma oli viihtyisä ja lämminhenkinen, mutta kyllähän siitä tähden tuomaa jäyhyyttä saattoi aistia. Vai tekikö jäyhyyden vieressä istuneet ulkomaalaiset business-peoplet? Muutama heikko kohta löytyi, mutta se johtui ihan omasta makuaistista, kaikki oli kyllä kympillä ja laadukkaasti valmistettua. Henkilökunta oli ystävällistä ja sopivan rentoa meille, vaikka annoksentuojat vaihtelikin kovin. Muutama pikkujuttu häiritsi hiukan: Narikkaa ei oikeastaan ole, vaan päällysvaatteet riisuttiin eteiskäytävässä henkilökunnalle, joka kiikutti takit säilöön. Tämä toimisi paljon paremmin jos käytävällä olisi edes penkkiä, johon laskea laukkua ja tyhjentää takintaskuja. Unisex vessat (vain etuhuone tosin) eivät saa pekkua. Olon tasoisessa ravintolassa toivoisi saavan rauhallisen etuhuoneen, jossa korjata meikkiä ilman että vieressäsi miespuoliset pesevät käsiään tai hammastikuttavat hampaita, yh. Ja nämä taisivat olla asioita joita vain naispuoleiset huomaavat...
Tähdet: 5-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti