Jii hankki jokin aika sitten pyöräänsä Garminin Edge 500 -mittarin, joka kertoikin kivasti statistiikkaa reissustamme; kilometrit mutkitellen olivat 37.5. Vaikka Garmin mittaileekin vaikka mitä mäen kallistusprosenteista lähtien, piirtää tietokoneen näytölle käppyröitä, palkkeja sekä lämpötilat, niin yksi jäi mittaamatta, nimittäin tuulen vastus. Sitä matkalla riitti ja viimeistään Kulosaaren sillalla tuntui, että kohta lentää satulasta, kun polki alamäkeä (!) tuulen piestessä. Ei ihme, että kädet tulivat pyörälenkistä kipeämmäksi kuin jalat...
Mutta nyt ravintolaelämyksen kimppuun. Alia on siis Postresin omistajien vanhaan huvilaan perustama ihastuttava ravintola Helsingin Mustikkamaalla. Huvila koostuu pääsalista ja paristakin verannasta. Täällä on mahdollista järjestää upeita juhlia, niin pienelle kuin isommallekkin porukalle. Saimme nauttia kauniilla verannalla sapuskat melko rauhassa, olikohan pilvinen ja tuulinen sää pelotellut lounastajia.
Sisustus on tyylikkäästi toteutettu; valkoista, harmaanruskeaa ja tehosteena violettia ruokailutuoleissa ja valaisimissa. Pöydillä oli pienissä maljakoissa aamulla poimittuja mustikanvarpuja mustikoineen, Mustikkamaan omista pensaista tietenkin.
Aliassa otimme 31 euron lounaan, joka sisälsi alkupalapöydän, lautaspääruoan kahdesta eri vaihtoehdosta sekä jälkiruokapöydän.
Pääruoaksi Jii nappasi kala-annoksen: Miedosti savustettua lohta varhaisperunoiden ja sienikastikkeen kanssa. Neidille jäi porsasta kahdella tapaa -annos, grillattuna ja mallaskastikkeessa haudutettuna. Olimme kummatkin tyytyväisiä annoksiimme, niistä ei voinut antaa muita kuin ylistäviä kommentteja. Annoskoko oli aika reilu, mutta jos pystyy malttamaan alkapalapöydässä, niin jaksaa pääruoankin hyvin. Lautasista erityismaininta, olivat suloisia ja toivat Köpiksen matkan ja Royal Copenhagenin sinivalkoiset posliiniastiat elävästi mieleen. Viininä tuli nautittua loistavaa Tandem Syrah 2009 - punaviiniä. Se oli lempeä, mutta kuitenkin kivan mausteinen, sopi ihan hyvin kalalle ja myös (valkoviini)neidin suuhun.
Viimeisenä jälkkäripöydän kimppuun, onneksi siinä oli sopivasti vain yhtä kakkua, pikkukippo pannacottaa sekä raikkaita hedelmiä. Pannacottaa oli selvästi maustettu liköörillä. Se oli hyvää, mutta tuo suklaakku piparmintun häivähdyksellä oli kyllä mahtis päätös lounaalle jota olisi vielä syönyt toisenkin palan jos kunto olisi vain kestänyt.
Söimme kaikessa rauhassa kahden tunnin ajan, maistelimme, haistelimme ja nautimme silmillämme sekä ruoista, että ihanasta huvilamiljööstä. Tarjoilu oli ystävällistä ja rauhassa syödyn alkapalalautasten jälkeen pääruokaa odottelimme juuri sopivan ajan verran. Kiitos! Tänne vielä palaamme joku aurinkoinen kesäpäivä, mielessä kummittelee myös itse Postres...
Tähdet: 5!
Oi, mitä herkkuja! Meidän on pitänyt mennä jo pitkään Aliaan brunssille, ehkä voisikin vaihtaa sen kesälounaaseen.
VastaaPoistaJuu,oli kyllä herkkua! Menisimme vaikka heti huomenna uudestaan :) Brunssikin varmasti maittava.
PoistaAlia on upea. Mä oon ollut siellä kerran brunssilla, ja pitäisi kyllä mennä uudemmankin kerran. :)
VastaaPoista