tiistai 26. helmikuuta 2013

Illallisella Lontoossa

Lontoossa on ihan liikaa hyviä ruokapaikkoja, ja niiden koluamiseen menisi varmasti vuosia! Barbecoa ja St. John olivat Jiin kokemuksen mukaan huippuja, mutta loppuviikostakin päädyimme ravintoloihin, joiden murkinoihin ei tarvinnut pettyä. Yksi maininnan arvoisista on ehdottomasti Spuntino.


Spuntinosta tuli luettua sen verran monta kehuvaa kommenttia, ja paikan konsepti vaikutti kokeilemisen arvoisalta, että rynnistimme Sohoon etsimään ravintolaa heti perjantai-iltana, kun Neiti oli saapunut saarivaltioon. Ravintola näytti ulkoapäin kuin miltäkin varastolta (vähän toisella tapaa kuin St.John), ei nimikylttiä näkyvillä ja huurustettujen ikkunoiden läpi ei nähnyt sisälle. Kuuluisaa jonoa ei näkynyt ja syykin selvisi. Paikan uuni oli mennyt rikki, ja ruokaa saisi aikaisintaan parin tunnin päästä. Emme jääneet odottamaan uuninkorjaajaa, mutta päätimme kuitenkin tulla joku päivä uudestaan. Lucky we did!

Spuntinossa on tarkoitus tilata listalta (joka kätevästi on samalla ruokatabletti) pikkuannoksia ja juotavaa sen mukaan miten nälkä on, ja sitä mukaan miten kokki ehtii valmistamaan ruokia, ne saapuvat pöytään. Tilasimme jaettavaksi pizzaa (makeaa sipulia, pinaattia ja juustoa), pari slideria (lammas ja pulled pork) ja kengännauharanskalaisia. Kylkeen brittiolutta, tietysti. Herkkua kaikki. Pizza oli ylitse muiden.




Spuntinossa oli hauska jutella niitä näitä rentojen tarjoilijoiden kanssa, rento ja trendikkäästi rouhea kuvaisikin hyvin paikan olemusta. Kannattaa suunnata hiukan ennen illan ruuhkia, istumapaikkoja kun on tiskin ympärillä kaksikymmentä ja pari seinustalla, varauksia ei oteta vastaan. Spuntinon perustajalla, Russell Normanilla, on Lontoossa pari muutakin kehuja saanutta italialaistyylistä ravintolaa, Polpo ja Polpetto, ensi kerralla niihin...

Tähdet: 4


Koska ensimmäisenä iltana vedimme vesiperän Spuntinon uunin kanssa, päädyimme silloin Mayfairin Burger & Lobsteriin. Jouduimme jonottamaan yli tunnin ravintolasta istumapaikkaa, mutta onneksi tällä oli käytäntönä ottaa puhelinnumero ylös ja soittaa kun pöytä olisi vapautumassa, joten odotteluajan pystyi hyödyntämään kaupungilla kierrellen. Pöytää tännekään ei voi varata etukäteen.


Ravintolassa on tasan kolme jättikokoista annosta mistä valita; naudanlihaburgeri, puolikas hummeri tai hummerivoileipä. Kaikki annokset maksavat saman verran (20 puntaa) ja tarjoillaan ranskalaisten sekä vihersalaatin kanssa. Jii nappasi hummerileivän ja papu burgerin. Hummerileipä oli todella hyvä ja hummerin lihaa oli val-ta-vas-ti leivän sisällä. Burgeri ei ollut mikään sen erikoisempi, super tuhti ja lihaisa, suolakurkut mainioita. Kuitenkin raikastusta olisi vaikka majoneesin muodossa kaivannut. Kannattaa kuitenkin valita hummeria tässä ravintolassa. Ja olla nälkäinen, vaikka hyvä jos siltikään jaksaa mutustaa edes puolet annoksesta! Paikka oli todella suosittu paikallisten keskuudessa sekä pari muutakin selvästi turistia oli hummereiden kimpussa. Jonoa rittii ovensuussa vielä myöhään illalla. Huomattiin myös, kuinka raflan ilmastointi ei ihan ollut kohdillaan, aikamonen rasvankäry oli tarttunut vaatteisiin, lensivät kaaressa pyykkikassiin :)



Tähdet: 3

2 kommenttia: