lauantai 10. joulukuuta 2016

Ruoka- ja panimoreissulla Läntisellä-Uudellamaalla.

Pari päivää marraskuussa oli kaunis talvi, ja sattumalta nämä talvikelit osuivat juuri sopivasti siihen viikonloppuun kun pääsin LUMON, (Länsi-Uudenmaan Matkailun, Visit South Coast Finlandin) kutsumana ruoka- ja panimo painotteiselle bloggarireissulle pitkin Läntistä-Uuttamaata. Pikkubussilla köröteltiin postikorttimaisemissa mm. Sjundbyn linnalle, Fagervikin ruukkikylän läpi, aina Tammisaaren saaristoa kohden, Snappertuunassa sijaitsevaan Calliolaan, sieltä vielä Fiskarsiin ja "thö" sinisenä hetkenä Mustioon. Päivässä ehti näkemään super paljon kivoja ja inspiroivia paikkoja sekä innostuneita ja todella symppis yrittäjiä tarinoineen.

Jaan tässä pari vinkkiä kivoista kohteista jotka jäivät erityisesti mieleeni ja joita ehdottomasti suosittelen, näin talvella (tsekkaa joulmarkkinat ja muut ajankohtaiset häppeningit täältä!) tai vaikka sitten kesällä kivaksi päiväretkikohteeksi.




Aloitetaan vinkistä ensi kesälle: Tämä on ehdoton juttu jonka itsekin tahtoisin toteuttaa heti kun sää sallii. SE-actionin melontaretki, ja visiitti jos ei maailman niin ainakin suomen parasta jäätelöä tarjoavalle, jäätelökahvilalle. Kiska sijaitsee Sjundbyn linnan pihapiirissä, vanhassa viljamakasiinissa aivan kosken partaalla, todella nätissä paikassa. Voin vain kuvitella kuinka nättiä on kesällä padlailla tuolla. Ja perille asti autollakin pääsee. Komea linna on yksitysomistuksessa, mutta SE-action järkkää sinne myös opastettuja kierroksia. No entä se jäde? Taivaallista! Mustaherukkajäätelö on must!


Sitten asiaa oluista, vaikka tällä(kin) saralla olen ihan maistelija ja fiilistelijä, on pienpanimobuumi ja hipsterihypetys saanut minutkin tarttumaan olutpulloon uteliaammin. Fiskarssissa toimii Rekolan panimo, joka on kehittynyt ja kasvanut melkoisesti. Rekola varmasti onkin monelle jo tuttu, ja nätä oluita on jo melko hyvin saatavilla. Jos vierailet Fiskarsissa kannattaa pistäytyä panimon puodissa, ja oluen lisäksi ostaa kotiinviemiseksi Fiskarsin juustolan ranskalaistyyppisiä juustoja, ne ovat huippulaadukkaita ja herkullisia. Gotin, oui oui! Rekolan panimon kyljessä toimivaan päheään Ägräs Distilleryn Tap-roomiin täytyy ehdottomaati tehdä oma maistelu ja fiilistelyvisitti!


Mustion Linnan kupessa pistäydyimme pienessä ja sympaattisessa Svartå bryggerissä. Täällä, pienessä punatiilisessa varastorakennuksessa on vielä pientä tuotanto varrattuna Rekolaan, ja pullotuskin tapahtuu käsityönä. Mukaan olutta ei vielä saa ostaa itse panimolta, ne on nää lakien koukerot vielä semmosia. Pääsimme maistamaan muutamat oluset läpi joista suosikikseni nousi kauniin värinen Amber ale.




Svartå bryggerin oluita pääsee nauttimaan mm. Mustion Linnan krouvissa, joka on hitusen fiininmpi ravintola, ja vielä White Guidessa listattu Suomen 11. parhaaksi ravintolaksi. Nautimme täällä erittäin hyvän annoksen kuhaa, tietysti kaikki lautaselle päätynyt on lähiruokaa ja vahvat ja aidot maut tuntuivatkin suussa. Krouvi oli todella tunnelmallinen talvi-iltana, ja täällä varmasti saa nautittua taidolla ja pieteetillä valmistetun illallisen pitkän kaavan mukaan. Mustion Linna tiluksineen on todella kaunis, ja puisto on upea, erityisesesti kevätvihreän aikaan. Kyllä satumaiselta näytti paikka näin lumiasussakin. Linna on avoinna opastettuina kierroksina, ja pihapiiristä löytyy ravintolan lisäksi hotelli, joten siine siis sulattelemaan krouvin illallista. Kyllä kiitos!




Upea (ja itselleni ihan tuntematon) villikortti -kohde oli paikka nimeltä Calliola Snappertunassa. Calliola on keskittynyt pitämään yritysten kokous, koulutus ja virkistymistilaisuuksia sekä häitä ja muita yksityisjuhlia. Paikka onkin ollut ennen avoinna vain ryhmille, mutta nyt yrittäjät ovat avaamassa ensi maaliskuussa B&B majoituksen ja ravintolakin tulee olemaan auki yksityisasiakkaille perjantai-iltaisin. Metsän ja luonnon keskellä sijaitseva, hyvin organisoitu ja hoidettu sekä kaunis paikka on mitä mainioin getaway, jossa varmasti pääsee lepäämään kaupungin tomuista. Calliolan väellä oli myös pienpanimosuunnitelmia kehitteillä yhteen piharakennuksistaan. Tilukset levittyvät laajalle ja päärakennuksen lisäksi pienempiä majoitustaloja, venevajaa ja saunarakennusta löytyy. Me ehdimme nauttia upean lounaan Calliolan huippukokkien huostassa. Raaka-aineet tulevat niin läheltä kuin vain on mahdollista; pihapiiristä, tai ainakin Läntiseltä-Uudeltamaalta, ja kokit ja Calliolaa pyörittävät Maiju ja Kari Kasanen leikkimieleisesti kilpailevat parhaista sieni- ja marjapaikoista.



Aluksi meidät toivotettiin tervetulleiksi mainioilla ja näyttävillä uunissa paahdetuilla keltajuuritikkareilla joita dipattiin mahtavaan hunajavingrettesoosiin. Varsinaisena alkuruokana mahtavaa kuhaa ja vielä mahtavampaa mustatorvisienikeittoa, voi slups! Pääruokana oli kokin itse metsästämää sorsaa, jälkkäriksi mustaherukkasorbeeta ja sen rinnalle pihan douglaskuusesta tehtyä kastiketta ja puolukkavaahtokarkki. Mini porkkanakakku ja pannukahvi vielä päälle ja oli tämä bloggariporukka lyöty ällikällä. Lounasvierailusta jäi mieleen Calliolan huipputyypit ja heidän vieraanvaraisuus ja intohimo paikkaa kohtaan. Huippu tyypeille suuri kiitos, tämä oli vuoden paras elämys! Kiitos myös bloggariseurasta: Puistolan Bistro, Suusta suuhunArde arvioi ja Tuopillinen.




Reissun järkkäsi ja tarjosi LUMO.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti