Kaarna ja Skumppa, 14.10.11

Lokakuisen perjantai-illan ohjelmana oli pitkästä aikaa teatteria, ja näytelmänä oli jo puoli vuotta sitten loppuunvarattu Vadelmavenepakolainen Kom-teatterissa (mutta ei hätää myöhäisheränneet, toukokuulle on kuulemma vielä lippuja saatavilla!). Milläkäs muulla teatteri-ilta aloitetaan kuin katkarapuvoileivällä! Tällä kertaa leivän päältä löytyi muitakin meren asukkeja Kaarna-ravintolassa.

Kaarna sijaitsee aivan Helsingin ytimessä, kauppakeskus Foorumin toisessa kerroksessa, tänne on helppo löytää Helsinkiä tuntemattomankin. Kaarna kuuluu äs-ryhmään ja on hengeltään suomiruokapaikka. Listalta näytti löytyvän paljon sapaksia ja pikkuannoksia, ja perinteisempää; poroa, lohikeittoa ja lihapullia. Sekä Kaarnan smörrebröd - katkarapuja, lohta ja siikaa - joka kuulosti teatteriväen korvaan lupaavalta. Kaarnassa on myös kattava olutlista pohjoismaisia makuja mallasjuoman ystäville, juomia voi nauttia rennosti sohvilla istuskellen, ravintolan baarin puolella.

Tämänkertainen seurue nautti leipiensä kera punaista italialaista luomuviiniä ja valkoista Chileläistä, olivat kummatkin ihan juotavia, perushyviä. Itse smörikset olivat pikkunälkään sopivan kokoiset, maut olivat hyvin perinteiset. Lohi vei voiton kaloista, katkaravut olivat surkeita pikkukoppuroita ja niitä muutenkin löytyi vähän leivätä. Sivussa ollut etikkakurkkusalaatti muistutti kesästä, jolloin "hölskytyskurkkuja" tulee itsekin tehtyä, namia. Leivän hinta, melkein 16 euroa, antoi olettaa isompaa ja / tai tasokkaampaa annosta, joten se oli pieni pettymys. Leipä kuitenkin oli kirjattu menun pääruokalistalle, eikä alkupaloihin tai pikkusyötäviin. Tai sitten vaan oli kauhea nälkä :D

Perjantaina alkuillasta paikka oli täynnä ja hieman meluisa. Sisustus oli ruskeasävytteinen, ja ravintolan Suomi-henkeä löytyi esimes metsäkuvin printatuissa valaisimien varjostimissa. Ikkunoista aukesi taas kivat näkymät Mannerheimintien vilskeeseen. Erityisiä illalliskutsuja en ravintolassa pitäisi, mutta arkisempana piipahdus- tai lounaspaikkana menee. Ruuassa ei sen enempää moitittavaa mutta ei kehuttavaakaan. Palvelu ystävällistä ja ripeää.

Tähdet 3

Teatterillan päätteeksi poikettiin parisen viikkoa sitten avattuun Simonkadulla sijaitsevaan viini ja shampanjabaari Skumppaan. Paikka oli tosiaankin vielä uutuuttaan kiiltävä ja puhtoinen. Ihan kivasti uudistettu paikka. Musiikkina oli perjantaina klo 22 jumputijumputia, voikun olisi ollut vähän tyyliin sopivampaa ja chillimpää lounge-musaa. Ei tuota kauan jaksanut. Maistoin Italian Cup- coctailin, joka oli pirteä ja makea juoma marjoilla, (ei tainnut enää olla avajaishinnat kehissä, 12e!). Alkuillasta tämä voi olla ihan kiva ja tunnelmallinen paikka poiketa lasilliselle, toivottavasti silloin soi vähän mietitympi taustamusakki.

Tehtiin ite: Paahtopaistivoileipä

Melko usein tulee tehtyä täytettyjä voikkuja iltapalaksi ja voileivät ovat myös helppo eväs piknikille ja sopii myös hyvin lounasevääksi töihin. Täälläpäin voikut täyttyyvät yleensä ruuantähteillä; kanalla, lihalla, kasviksilla ja jonkinlaisella kostukekastikkeella tai vaikka raejuustolla. Helppoa ja hyvää.

Perinteisestä sunnuntairuoasta, paahtopaistista, saa hyvän ja ruokaisan täytetyn voileivän seuraavan päivän lounasevääksi. Tällä kertaa leipä oli sisällöltään seuraavanlainen (ts. ainekset jotka jo valmiiksi sunnuntai-iltana löytyivät kotoa):

Leipä: Reissumies täysjyvä
Täyte: Perunasalaattia (Forssan versiota), jääsalaattia, ohuita siivuja punasipulia, suolakurkkua, sekä tietenkin sunnuntairuuan tähteet, eli paahtopaistia ohuina viipaleina ja pippuria. Paahtopaistin valmistusohje löytyy esimerkiksi täältä.

Tämä eväsleipä osallistuu samalla Lokakuun ruokahaasteeseen, jossa etsitään parasta mukaan pakattavaa lounasevästä. Täytetty voileipä ei ehkä ole se uusin eväsidea, mutta toimiva ja tuo vaihtelua mikrotettaviin "samaa pöperöä mitä tein eilen illalliseksi" annoksiin. Ruokahaaste todellakin osui ja upposi, sillä lähes joka ilta Papu kyhäilee lounaseväät seuraavaksi päiväksi. Ja todellakin, välillä voi saada eilisillan tähteistä parempaa ruokaa kuin sodexoamicoissa. ;)

Vespa, 6.8.11

Italialaistyylinen ruoka on meidän molempien mieleemme, ja viime käynti Ravintola Vespassa vain vahvisti mielipidettä, tänne pitäisi olla jo pöytävaraus seuraavaan kertaan...

Vespa sijaitsee Helsingin keskustassa, Etelä-Esplanadin alkupäässä. Vespa jakautuu kolmeen kerrokseen; kellarissa sijaitsee trattoria, katukerroksessa baari sekä osa ravintolatilasta ja yläkerta on varattu kokonaan ruokaravintolan käyttöön. Yläkerran ikkunapöydistä avautuu kiva näkymä Espalle. Vespa on todellakin italialaistyylinen ravintola täyteen ahdetulla pöytäjärjestelyllään. Ravintola on aina (kaikki kolme kertaa kun olemme käyneet) ollut aivan täynnä joten pöytävaraus on must. Italialaista on myös se, että joskus iltaisin paikalle ilmestyy viulua soittava ja laulava Gigolo, joka onneksi on tajunnut kiertää meidän pöydän riittävän kaukaa ;). Miinusta Vespa saa kyllä käymälöistään. Aina jonotusta yhteen koppiin. Vai onkohan kellarikerroksessa lisää?!

Alkupalaksi Vespassa tarjotaan lämmintä ja hyvää focaccia-leipää. Pääruoaksi viimekerralla Jii söi risotto con asparagi e salmone, eli parsa-kylmäsavulohirisoton. Nti Papu nautti linguini di pollo al limone, eli broilerin rintafilee-mozzarella-sitruuna-pastan. Jiin risottoannos oli tuhti, sopivan puuromainen niin kuin risoton kuuluukin. Parsa ja kylmäsavulohi sopivat erinomaisesti yhteen ja tuloksena olikin yksi parhaista risotoista ikinä. Papun öljypohjainen pasta oli myös loistava, annos oli kevyt, maistuva ja raikas. Ruokajuomana nautimme Tommasi Ripasso Valpolicella Classico -italialaispunaviiniä, joka keikkuu Jiin viinilistan kärkipäässä. Suosittelun arvoinen paikka!

Tähdet: 4

Reseptivinkkausta

Tässä vinkki kun et tiedä mitä tehdä ruoaksi ja jääkaapissa on sitä sun tätä... ja omistat iPadin. Epicurious kertoo, kun syötät jääkaapin sisältöä ohjelmaan, mitä kaikkea kyseisistä aineksista saa aikaan. Voi tietysti olla, ettei matkaa kauppaan voi välttää, mutta uusia ja erikoisiakin ruokavinkkejä löytyy varmasti 100 000 reseptin joukosta. Riippuen reseptin alkuperästä voi ruoanlaitto vaatia hieman eksoottisempien mittojen noudattamista kuten esimerkiksi  fl.oz. Ruokaohjeita löytyy aina makaronilaatikosta lampaan sisäfileeseen, in english of course.

Tabletti-PC on havaittu erinomaiseksi ruoanlaitossa. Laite on kevyt ja ohjeet saa näytölle helposti. Jos jotain pitää pikaisesti tsekata netistä onnistuu sekin välittömästi. Tarkkana saa tietysti olla, ettei taikinoita viskaa ruudulle ;)

Chez Dominique, 26.8.11

Elokuussa juhlistettiin Nti Pavun syntymäpäivää Chez Dominiquessa pitkän, kolmen ruokalajin lounaan muodossa. Palvelu oli heti sisäänastumisesta lähtien huippuluokkaa, mikä nyt tämäntasoiselta ravintolalta olikin odotettua. Söimme pari tuntia rauhassa jutustellen, tämänlaisiin pitkiin lounaisiin / illallisiin Chez onkin omiaan.

Lounas aloitettiin keittiön tervehdyksellä, joka koostui napin kokoisesta tartar-pihvistä sekä perunalastusta, jotka tarjoiltiin kivilaatalta. Saimme pöytään myös pienet lämpimät leivät ja kirnuvoita. Tartar oli tartar, perunalastu läpikuultava ja mauton, enempi ehkäpä siis vain koriste annoksessa(?) Alkuruoka oli menuun mukaan äyriäisiä, kurkkua ja sahramia. Äyriäislautasesta löytyi montaa merenelävää, joukossa mm. lentokalanmätiä :D, oli muuten ihanan pehmeää. Äyriäisistä tykkääville lautanen on makumaailmaltaan täys kymppi. Pääruoaksi oli vasikkaa ja juureksia viiden mausteen combolla (kuvassa). Lautasesta kohosi yyber mahtavat ja vahvat tuoksut, ja liha oli suussasulavaa. Lihaa ja juureksia pystyi kastamaan jauhemaustecomboon, joka oli kuitenkin sopivan hempeä. Pääruoan sulattelun jälkeen oli vuorossa jälkiruoka; Vadelmaa ja jasmiiniriisiä. Annoksessa oli myös marenkia ja keksiä. Ihanan raikasta!  Lounaan kruunasi kahvin kera saapunut keittiön tervehdys mustikkapiirakan ja mangomarmeladin muodossa. Nti Pavun allergiatkin otettiin hyvin huomioon kaikissa ruokalajeissa, esimerkiksi Jiin nauttiessa pähkinäistä mustikkapiirakkaherkkua, Papu maisteli muumilimonadivaahtokarkkia :) Overall: Makuelämykset olivat todella hyvät, kuitenkaan toista kertaa emme samoja annoksia tilaisi (tai ehkä Papu ottaisi tuon vadelmajälkkärin ja Jii äyriäset), tällaisissa ruokapaikoissa haetaan kuitenkin uusia elämyksiä ja eihän sitä tiedä kuinka hyvää muut menuun annokset ovat!

Suun kostukkeena Nti Papu nautti lasillisen Ranskalaista valkoviiniä ja Jii puolestaan samoilta seuduilta kotoisin olevaa punaviiniä. Viinit olivat sommelierin valitsemia ja sopivat hyvin lounaan kera. Anteeksiantamaton virhe meiltä, mutta viinien nimet ovat päässeet hukkumaan taskunpohjalta.

Kahden Michelin-tähden CD on sisustukseltaan moderni ja simppeli, ei mitenkään erityinen. Papu istui peräseinän pitkällä sohvalla, joka on kyllä mainio paikka ravintolasalin tarkkailuun, mutta sohvan pehmikkeet olivat valahtaneet mössöksi juuri siitä istumakohdalta. Ei siis kovin kiva istuskella pari tuntia kuopassa :/ Luulempa, että koko sohva on kumpareinen aina pöydän kohdilta, toivottavasti siis fiksaavat piakkoin sohvantäytteet kuntoon. Käymälätarkistus tietysti tehtiin ja kaikkihan oli siellä vimpanpäälle ja moitteettomassa kunnossa.

Ravintolakäynti oli oikein positiivinen. Sopiva paikka kun haluaa extraa, makuelämyksiä ja vaikkapa vähän juhlistaa. Ehdottomasti Chez Dominique illallisen myödossa on joskus vielä koettava. Lounashan on kuitenkin lounas, joten illalla vielä kävimme syömässä Kaislan toastit Helsingin Taiteidenyön lomassa ;)

Tähdet: 4 ja puoli