sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Ite tein: Kesäkurpitsakeittoa ja makusalaisuuksia

Elokuussa neiti pääsi mukaan Annalan puutarhassa järjestettyyn kokkailu ja bloggari-iltaan, jonka teemana oli #makusalaisuus. Makusalaisuus löytyi Rajamäen etikoista, (joita erilaisia, ja erilaisia tapoja käyttää on ällistyttävä määrä), ja jotka todella ryhdittivät makuja ja toivat ihan uusia ahaa-elämyksiä. Olipa inspiroivaa!

Ensiksi tuo ihastuttava paikka, Annalan puutaha, Helsingin Arabian vieressä oli ihan uusi ja tuntematon, kuin salainen puutarha. Vanha kaunis Annalan kartano on nyt tyhjillään, mutta kartanon takaa löytyy kaikille avoin teemapuutarha, jossa voi kierrellä ja tutustua kasveihin ja yrtteihin. Vieressä on myös vuokrattavia palstoja kaupunkilaisille, mutta niihin on kuulemma satojen ihmisten jonot... Annalan puutarha ja sen antimet kuuluvat Hyötykasviyhdistykselle, jonka keltaisessa puutalossa pääsimme kokkailemaan puutarhan sadosta sadonkorjuu-illallisen Helsinki Food Companyn, eli Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin kanssa. Puutarha oli elokuussa mahtava rönsyilevä ja tuoksuva aarreaitta, ja kasvimaakärpänen puraisi tätä neitiä. Ensi keväänä mökin kasvimalle pistän kasvamaan muutakin kuin (blogin nimikko) herneitä. Kuulemma kurkku ja kurpitsa olisi helppoja, ja purjosta aloittelijan ei todellakaan kannata aloittaa viljelyuraansa. Kirjastosta on jo varattuna pari lavaviljelyopusta iltalukemiseksi, jos niistä löytyisi helppoja vinkkejä kevääseen. Jotain helppoa ja varmaa satoa ja syötäviä kukkia. Vinkkejä saa laittaa kommenttiboksiin!





Etikan mahtavat ja monipuoliset käyttömahdollisuudet selvisivät kun aloitimme kokkailun Teresan laatimen reseptien mukaan. Perinteinen tapa käyttää etikkaa, eli säilöntä, hoitui pienissä ryhmissä, ja jokainen sai purkin kurkku-kesäkurpitsarelissiä kotiinviemisenä. Valmistin kesäkurpitsasoppaa, josta tuli aivan mahtavaa etikkahömpsyllä. Tätä tuli tehtyä heti parin päivän päästä uudestaan kotonakin ja niin taisi tehdä moni muukin :) Alta löytyy tarkka Teresan resepti.



Annalan kyökissä valmistui myös raaka-juressalaattia, jonka marinadiin käytettiin omenaviinietikkaa, sekä marinadi lohimedaljongeille jossa oli pilkottuja yrttejä, ja vaaleaa balsamietikkaa. Todella kiva uusi tapa valmistaa lohta.




Jälkkärimarjat saivat ihanan sokerisiirappi hunnun jossa makusalaisuutena toimi vadelma&persikka omenaviinietikka. Herranjestas kuinka hyvää tämä olikaan! Terasan ja Johannan valitsema jälkisviini marjojen pariksi oli ihanuus. Princess Butterfly Moscato.


Saimme nauttia itse valmistamamme illallisen Annalan Orangeriessa, kasvihuoneessa jossa vaalitaan ja hoidetaan vanhoja pelargonialajikkeita ja muita huonekasveja. Kasvien ihana tuoksu leijaili huoneessa hämrtyvässä illassa. Tunnelma oli kuin Strömsössä, eli på finska, täydellistä. Kiitos inspiroivasta syysillasta Rajamäelle ja GreenCarelle sekä tietysti Teresalle ja Johannalle!




Tässä vielä mahtava Teresan laatima kesäkurpitsakeiton ohje, muut ohjeet näyttivätkin löytyvät Rajamen reseptipankista, sinne siis kliksautellen.


Purjo-kurpitsakeitto neljälle

2 purjosipulia
300g kurpitsaa kuorittuna
3 valkosipulinkynttä
2 rkl voita
2 rkl oliiviöljyä
3 rkl tuoretta timjamia
ripaus sokeria
1 l hyvää kasvislientä
suolaa ja mustapippuria
2 dl kuohukermaa
2 rkl Rajamäen Yrtti Valkoviinietikkaa

Viimeistelyyn pahdettuja kurpitsansiemeniä:
1 rkl oliiviöljyä
ripaus currya
1 dl kurpitsansiemeniä
ripaus suolaa


Halkaise purjot ja huuhtele ne hyvin. Paloittele purjot, kurpitsa ja valkosipulinkynnet. Kuumenna voi ja oliiviöljy kattilassa ja lisää kasvikset. Kuullota hetki ja lisää timjami ja ripaus sokeria. Kaada liemi kattilaan. Kiehauta ja keitä kunnes kasvikset ovat pehmeitä.Soseuta keitto tasaiseksi. Lisää kerma ja etikka sekä ripaukset suolaa ja mustapippuria. Kiehauta vielä ja tarkista maku.

Kuumenna oliiviöljy pannulla ja lisää curry sekä kurpitsansiemenet. Paahda niitä hetki ja mausta vielä ripauksella suolaa. Annostele keitto lautasille ja ripottele pinnalle maustetut siemenet.



Vink vink! Hyötykasviyhdistys järjestää Annalassa kaikille avoimia kursseja ja tapahtumia, ja tänä syksynä näytti vielä olevan ainakin mielenkiintoinen kasvisruokakurssi tulossa.


keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Ite tein: Kardemumma-mustikkahillo

Viikonloppuna löytyi vielä mukavasti mustikkaa, vaikka puolukkaa sitä lähti hakemaan. Oli pakko poimia myös (valikoiden) mustikat matkaan, sillä vaikka osa oli jo pehmentyneitä, niin osa oli hyviä makeita isoja mollukoita. Nams! Osasta tämän vuoden mustikkasadosta tuli valmistettua makoisaa hilloa. Hilloon meni mausteeksi kardemummaa, ja hilloa on nyt maisteltu niin lettujen, aamupuuron kuin juustojen ja keksien kaverina.


Nyt on muutenkin hillojen aika. Hillojen valmistaminen on yllättävän nopeaa ja helppoa, ja on myös kiva tuliaisvieminen. Esimerkiksi omppuhillo valmistuu miltei yhtä nopeasti kuin marjahillot. Kuorta ei tarvitse kuoria jos omena on puhdas ja kotimainen ja kuori on muutenkin ohut, varsinkaan jos hillon vielä soseuttaa. Perushilloihin on kiva lisätä mausteita, vaniljaa, kanelia, inkivääriä, minttua, rosmariinia kardemummaa, miksei chiliäkin! Ei ehkä kaikkia sekaisin, vaan harkitusti ;)



Nopea mustikka-kardemummahillo

5dl mustikoita
1dl vettä
3dl hillosokeria
n. 1-2tl jauhettua kardemummaa

Mittaa ainekset kattilaan, kuumenna ja anna kiehua hiukan poreillen 5 minuuttia. Kuori vaahto ja purkita puhtaaseen kuumennettuun hillopurkkiin. Säilytä viileässä.


maanantai 14. syyskuuta 2015

Ite tein: Omenapiirakkajäätelö

Kesä 2015 ei ollut mikään hehkeä jäätelökesä. Mutta lämpöinen syksy, miksei siihen kuuluisi jäätelö! Ilman jäätelökonettakin pystyy valmistamaan herkullista jädeä, ja mikä parasta todella helposti ja nopeasti. Salaisena ainesosana kondensoitu maito. Makuvaihtoehtoja on niin paljon kuin itse keksii. Näin syyskesällä omppupiirakkajäätelö kuulosti herkulliselta, ja herkullistahan siitä tulikin. Omatekemä omppuhilloke sekä keksimurut syntyvät nopeasti, ja maut saa maustettua omanmakuisiksi. Tee jäätelö aikaisin aamulla, jotta se on valmista illalla.



Omenahilloke:
2-3omenaa
1/2dl vettä
1/2dl sokeria
1/2tl kanelia ja / tai kanelitanko

Keitä kuoritut ja melko pieniksi paloitellut omenat vedessä, lisää sokeri ja kanelitanko tai kanelijauhe ja hauduta ainakin viitisen minuuttia. Anna jäähtyä hyvin.

Murut:
25g voita
1dl vehnäjauhoja
2rkl sokeria
1tl kanelia
1tl vaniljasokeria / vaniljaa myllystä

Sekoita ainekset murotaikinaksi. Murustele taikina leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 175 asteessa rapeaksi ja ruskeaksi, noin 10minuuttia. Jäähdytä.

Jäätelö:
5dl vispikermaa
200g kondensoitua maitoa (makeutettua)

Vatkaa kerma vaahdoksi ja kääntele kondensoitu maito joukkoon. Kääntele myös omenakompotti ja osa keksimurusista, ja kaada seos pakastuksenkestävään astiaan. Ripottele pinnalle loput keksinmurut. Pakasta vähintään 7 tuntia.



maanantai 7. syyskuuta 2015

Tehtiin ite: Focaccian tekoa yleiskoneella

Surrur! Täällä ollaan pyöritelty focacciaa yleiskoneen voimalla. Yleiskone on ihan uusi juttu keittiössäni, joten nyt testailen mihin kaikkeen tämmönen aparaatti oikein taipuukaan omassa käytössä. Focaccia on yksi lemppari suolainen pala, mutta taikinan vaivaamien käsin on jokseenkin työlästä. Nyt kun sain testattavaksi Boschin MUM52120 yleiskoneen, oli heti selvää, mikä resepti pääsi ensiksi kokeiluun. Ainekset koneen kulhoon, ja kulho kiinni koneeseen. Ja kyllä, oli tosi iisiä antaa koneen vain pöristä itsekseen se reilu viitisen minuuttia. Siinä olis hyvin aikaa vaikka kahvakuulatreenille :D


Tämän Boschin yleiskoneen mukana tuli 3,9 litraisen kulhon ja kolmen erilaisen vatkaimen lisäksi raastinlevyt ja blenderi. Voi olla ihan näppärä juttu käyttää tällä tuota blenderiä, yksi laite vähemmän siis kaapissa. Koska tämä on ensimmäinen kerta kun yleiskonetta kokeilin, on vaikea verrata tehoja muihin koneisiin. Yllättävän hiljainen surina ainakin kävi vaikka kovaa kyytiä sai taikina. Onneksi tässä on muuten imukupit pohjassa, muuten kovimmalla vauhdilla olisi varmasti kone lähtenyt liitoon. Simppeli ja nätti ulkonäkö, mutta valkoinen ja muovinen lookki on kyllä vähän tavallisen näköinen. Jos siis ulkonäöllä on väliä. Kone on selkeästi tarkoitettu pienelle perheelle, sillä mitään isoja taikinamääriä ei tuohon vajaan neljän litran kulhoon taida mahtua kohoamaan. Testaukset jatkuu...


Niin ja se Focaccia, ohje on napattu Ruokatorstai leipoo -kirjasta. Kirja on ollut kirjastosta lainassa jo parikin kertaa, koska tässä on kirja, josta haluaisi leipoa kaiken. Nyt se tuli omaksi synttärilahjana. Kiitos äidille!

Kahden maun Focaccia n. 30x40cm kokoiseen vuokaan

4dl vettä
1/2 pakettia tuorehiivaa
2tl sokeria
1-1,5tl suolaa
1,5dl oliiviöljyä
5dl vehnäjauhoja
3dl durumvehnäjauhoja

Täytteet:
Pieni luomuappelsiini
Pieni punasipuli
Rasia miniluumutomaatteja / kirsikkatomaatteja
1/2 pötköä vuohenjuustoa
tuoretta rosmariinia
noin 1rkl hiutalesuolaa
reilusti oliiviöljyä

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva veteen. Sekoita joukkoon sokeri, suola ja oliiviöljy. Lisää jauhot. Vaivaa taikinaa koneella noin 5 minuuttia (käsin 10 minuuttia). Peitä kulho liinalla ja anna taikinan kohota noin tunnin ajan.

Pese appelsiini hyvin ja viipaloi paloiksi kuorineen (kuoret voi myös poistaa jos niin haluaa). Leikkaa punasipuli ohuiksi viipaleiksi tai renkaiksi. Halkaise kirsikkatomaatit ja pilko vuohenjuusto puolikuun muotoisiksi viipaleiksi.

Levitä leivinpaperi uunipellille ja voitele paperi oliiviöljyllä. Painele taikina uunipellille tasaiseksi kerrokseksi. Sivele päälle reilusti oliiviöljyä pullasudilla. Levitä toiselle puolelle taikinaa appelsiinipalat ja punasipuliviipaleet. Toiselle puolelle tomaatit ja vuohenjuustopalat. Lisää molemmille puolille rosmariinia. Painele täytteet syvälle taikinaan. Kohota noin 30 minuuttia liinan alla. Lämmitä uuni 250C asteeseen. Ripottele kohonneen taikinan päälle hiutalesuola. Laita pelti uuniin ja laske lämpötila heti 200C asteeseen. Paista noin 20-30 minuuttia kunnes pinnalla on kaunis ruskea väri.




Sponsoroitu: Yhteistyössä Boschin kanssa

perjantai 4. syyskuuta 2015

Muilla mailla: Ahvenanmaan ravintoloita ja kahviloita

Olimme elokuun alussa reissussa Ahvenanmaalla, ja tässä vielä ruokatärppejä saarelta. Ahvenanmaa hiljenee näin syksyllä, joten kannattaa tarkistaa kahviloiden ja ravintoloiden aukioloajat turistisesongin ulkopuolella. Moni pikkupaikka sulkee talveksi, mutta voi vielä hyvinkin olla auki sadonkorjuu-viikonloppuna, eli Skördefestien aikaan 18-19.9.  Varmasti aika mukava ja tapahtumarikas viikonloppu, tekispä mieli lähteä katsomaan. Mutta tässä ruokavinkkejä ensikesääkin varten. Ahvenanmaa on kyllä hieno lomakohde, suosittelemme! Ensimmäisen postauksen Ahvenanmaasta pääset lukemaan tästä.


Idyllisiä kahviloita:

Maarianhaminan pienestä keskustasta löytyy parikin kivan näköistä, vanhassa puutalossa sijaitsevaa kahvilaa. Me kävimme Bagarstugan Cafe & Vinissä, joka sijaitsee aivan Maarianhaminan ytimessä. Bagarstugan on tunnelmallinen kakkukahvila, vitriinissä notkui toinen toistaan herkullisemman näköisiä kakkuja. Koska meillä oli "suuri" Ålands pannkaka - vetailu/testi menossa, maistoimme myös täällä tuota nimikko pannaria. Pannari oli ihan jees, mutta kannattaa ehdottomasti maistaa myös kakkuja.



Stickstugan, Maarianhaminasta noin 10km etelään on sopiva pyöräretken kohde jos majapaikka on juuri Maarianhaminassa. Pyöräillä tosin pitää autotien reunassa, mutta tie ei ole vilkas ja maisemat nätit. Stuganilla myydään nimensä mukaan kaikkea neulottua, sukkaa, paitaa ja pipoa, sekä  kahvilan puolella kakkuja ja baakelsseja. Leivoskahvit nautittiin pihamaalla. Kladdkaka-pohja ja vadelmamousse, ja toisessessa After Eight-mousse. Nämä olivat törkyhyviä! Herkku, joka taltuttaa makeanhimon hetkeksi. Mmm-m!




Getan kunnassa, vanhassa kyläkoulussa on ihastuttava Pettas luomuleipomo ja kahvila. Kaffet nautitaan puutarhassa, ja täällä söimme ehdottomasti parhaimman makuisen pannkakan. Pannari oli tehty piirakkamuotoon ja oli maukas ja mehevä ja tarjottiin lämpimänä jäätelöpallon ja vadelmakastikkeen kanssa. Pettaksesta voi suolaisten ja makeiden piirakoiden lisäksi ostaa luomuleipää kotiin vietäväksi, sekä käsityötuotteita oli myös myytävänä. Getaberget on aika must nähtävyys Ahvenanmaata kierrettäessä, mutta ihaile vain maisemia ja jätä pannarikahvit (kylmä littana pala, not good) täällä välistä ja jatka matkaa vielä hiukan eteenpäin Finnöseen ja Pettakseen. Et pety!



Marskogens lamm - on lammastila Ahvenanmaan maaseudun keskellä, Svartsmarassa, jossa toimii pieni ulko-kesäkaffela, pieni kästityöpuoti ja lihapuoti samassa.  Jos on hyvä tuuri niin lampaita pääsee taputtelemaan, sillä aitaukset ovat ihan kahvila rakennuksen vieressä. Suklaakakku saa peukkua. Idyllinen paikka tämäkin.




Ravintoloita Ahvenanmaalla:

Smakbyn on varmasti Ahvenamaan kuuluisin ravintola. Ravintolaa luotsaa Strömsöstä tuttu julkkiskokki Michael Björklund. Smakbyn sijaitsee lähellä Kastelholman linnaa. Ravintola on sisältä kuin moderni korkeakattoinen latorakennus. Modernilta navetalta hieman näyttää myös ulkoapäin. Hyvin kuitenkin ihmisiä oli illastamassa suuressa salissa, joten paikka ei tuntunut niin kolkolta vaikka suuri olikin. Söimme alkuun kalatartarin, joka oli mieletön herkku! Pääruoaksi otimme, myös superhyvän, lammas annoksen, Ahvenanmaalla kun ollaan. Jälkkäri-brylee oli sitä mitä pitikin ja vadelmasorbee oli aidon maukas, joten annamme peukkua ravintolalle. Vaikka sellainen mysigt-tunnelma uupui niin ruoka pelasi. Smakbyssä toimii myös oma tislaamo, ja Smakbyn puodista voi ostaa paikallisia ruokatuotteita.








Stallhagenin panimolla kävimme lounaalla ja tietysti myös maistelimme paikalliset tuopposet. Hanasta valutetulla pienellä oli hintaa jotakin 6-7 euroa ja hyvä ja raikas lounas 10 euroa. Pienestä puodista sai ostettua tuliaisoluet matkaan.



Maarianhaminassa päädyimme illastamaan ÅSS:lle eli Ahvenanmaan purjehdusseuran paviljonkiin. Mikäs siinä iltaauringossa syödä terassilla ja samalla seurata purjehtijoiden touhuja. Ruoka oli oikein hyvää. Ahvenannos ja ylikypsäpossu katosivat lautasiltamme. Ja ikinä näin hyvää tankoparsaa ei ole tullut syötyä, ja kas Ahvenanmaalta se olikin kotoisin.