sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Levain, Bakery-Eatery Helsingin Punavuoressa.

Tuore, rapeakuorinen, sisältä pehmuinen ja sitkoinen. Sellaista leipää ja muita herkkuja tuli maistettua läpi leipomo-ravintola Levainissa pienellä bloggari-illallisella. Sana herkullista hapanjuurileipää tarjoavasta Levainista on kiirinyt, ja paikasta on hetkessä tullut suosittu niin Punavuorelaisten kuin muidenkin laatuleipomuksia arvostavien keskuudessa. Tämä oli kuitenkin ihan eka kerta itselleni Levainissa, ja kyllä, tykästyin kovin. Tänne todellakin tulen uudestaan, vaikka hoodit ovat kaukana niistä missä yleensä liikun. Paikasta tuli itselleni kovin köpisfiboja, ja sitä kansainvälistä fiilistä mitä välillä kaipaa. Paikassa on pari pientä ruokahuonetta, toisessa iso communal tabel, johon eri porukat käyvät vieretysten istumaan, ja johon yksinkin on helppo mennä nauttimaan se ihana Pasteis de Nata ja kaffe.




BW-restaurantsin toinen omistaja, Matti Wikberg, kertoi meille ruokailun lomassa Levainin tarinaa, ja pääsommelier Jouni Olkkonen maistatti viinejä Levainin viinilistalta. Kyllä, viinilistalta! Levain ei ole siis vain leipomo vaan myös ravintola lounasannoksineen päiväsaikaan ja illallisannoksineen illalla. Listat ovat kohta päivittymässä, iltalista kehittyy ja sieltä tulee löytymään pienempiä jaettaviä annoksia, joka on tuttu konsepti BW:n muista ravintoloista. Viinejä löytyy niin laseittain kuin pulloittain. Jos vielä listalta löytyy Lambrusco-viini (tällä hetkellä vain pulloittain, kesällä oli myös laseittain) niin sitä kannattaa kokeilla. Itselleni tämä oli aivan uusi tuttavuus, kuohuava ja poreileva, sopivan kevyt mutta makua sisältävä punaviini sopi suuhuni ja maistuisi hyvin kesällä ja näin alkusyksyllä. Ei liian makea eikä kuulema yhtään sellainen, joka saattaa olla muistikuvissa Lambruscoista, näin kuulin ja uskon kyllä :D Toinen yllärisuosikkini juomista olikin olut, Stadin panimon American Red Ale, tämä ehdottomasti menee oman korvan taakse ja jatkoon.



Ja sitten itse iltaan. Alkuun nautimme raikkaat kurkku-gin-seljankukka cocktailit (kyllä, cocktailejakin saa Levainista!), ja maistoimme minimuodossa Levainin Egg sandwichin Ferin makkaralla tehtynä briossisämpylään, sekä grillatun kinkkujuusto-leivän, Monte Rosson. Egg sandwich oli näistä suosikkini, ja uskon että lihaton versio, jossa pinattia, on myös huippuhyvä ja se vielä on maistettava!



Seuraavat lankut pöytään! Levainin leikkele- ja juustotarjotin sekä mahtava leipä ja tapakset -lankku. Näistä riittää jaettavaksi ja maisteltavaksi. Huippuja ja herkullisia makuja löytyi tapas tahnoista, joilla kuorrutteli leivän jos toisenkin. Leipää oli kolmea erilaista ja lisksi vielä ihania ohuenohuita näkkäreitä. Niin ja leipää Levainissa leivotaan pitkin päivää, eli työpäivän päätteeksi on mahdollista saada vielä lämmin ja oikeasti tuore leipä kotiinviemisiksi.



Jälkkäriksi saimme palat vegaanista juustokakkua, joka on yksi suosittu tuote herkkutiskillä. Ja yllätyin super positiivisesti, sillä nyt oli yksi parhaimmista maistamistani juustokakuista! Juustokakut eivät ole lemppareitani, mutta tämä ei ollut liian makea, ja koostumus ja suutuntuma hyvä. Tiskiltä löytyy myös (ainakin) toinen makea jota suosittelen kaikkien maistavan, nimittäin Pasteis de Nata, portugalilainen yksinkertainen, ja vähän tylsännäköinen piiras. Mutta oioi, tämä on aivan huippuhyvä! Pasteis de Natasta on tullut Levainin yksi hittituotteista, ja en ihmettele.


Jos kelejä vielä tälle syksylle riittää niin Levain on ottanut kivasti haltuun edustansa. Kesällä afterviinit ja tapassetti, tai viikonloppuaamiainen tuossa olisi just parhautta, nyt ehkä se viltti on hyvä olla mukana. Nuo värikkäät ulkokalusteet ovat tuttuja omalta sisustushaavelistalta. Ja edellen on. :)


Pst! Uusimmassa Glorian Ruoka&Viini lehdessä on juttu Levainista ja sen leipureista.

Illan tarjosi Levain / BW-restaurants

lauantai 9. syyskuuta 2017

Ite tein: Punajuuriohratto

Syyskuu on käänyt kalenterissa. Ruokaisat kylmät salaatit väistyvät ja uuni lämpiää padoille ja laatikoille. Mökillä viljelylaatikossa oli kokeilussa punajuurta, mutta satoa ei taida tulla edes yhteen mini red welvet-kuppikakkuun. Punajuuret on siis haettava torilta tai Rismasta, mutta tämä punajuurilaattikko on tehtävä joka syksy! Tästä ohjeesta tulee isollekkin jengille syystalkoopöperöä tai pakkaseen pahan päivän varelle. Alkuperäinen ohje on Sydänmerkin, josta löydän aina vähän väliä just jeppis arkimurkinavinkkejä.



Punajuuri-jauheliha-ohratto (2 pientä vuokaa, tai 1 iso)

800 g punajuurta
2 keskikokoista sipulia
2-3 valkosipulin kynttä
400 g jauhelihaa, (vege voi korvata tämän kuten haluaa)
2 dl rikottuja ohrasuurimoita
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
n. 5-10 oksaa lehtiä tuoretta timjamia

6 dl vettä
4 dl maitoa
2 dl ruokakermaa
3 kananmunaa


Kuori ja raasta punajuuret karkeaksi raasteeksi. Tässä jos missä on siitä suuresta kodinkonehärpäkkeestä raastinosineen hyötyä, joten kaiva se kellarivarastosta! Sipulit saa toki myös syötettyä samalla laitteella pieneksi. Paista jauheliha ja sipuli kevyesti paistinpannulla, mausta. Voitele iso vuoka, tai kaksi pienempää, ja kaada ainekset vuokaan, sekoita mausteet tasaisesti joukkoon. Sekoita nesteet ja kananmunat keskenään kulhossa ja kaada vuokaan. Kypsennä uunissa 200 asteessa noin tunti, tai kunnes punajuuri on kypsynyt.