tiistai 1. lokakuuta 2019

Ite tein: Värikkäät vegeleivät ja Suomalainen menestysresepti tuotteita

Heräsin vähän liian myöhään Jyrki Sukulan vetämään TV-sarja Suomalainen menestysresepti pariin. Kesän lopussa näin pari viimeistä jaksoa, ja niitä sitten seurasinkin mielenkiinnolla, ja kun tuotteita on tippunut kauppojen hyllyille, on näitä tietysti pitänyt testata! Näyttäisi jaksot olevan näkyvillä Dplayssä.

Päätin yhdistää Juurevan, -punajuuri-rypsilevitteen, ja Boltsi- siemenpullan, ja tehdä nopsat iltapalaleivät telkkariruudun ääreen. Kyytipojaksi kvinoasmoothie Mo'zumoa ja jälkkäriksi Härtelöä :P

Siemenpulla Boltsi voitti tuon TV-sarjan. Boltsi on maukas, ja hyvä tuote joka oli jo pitkälle kehitelty ja mietitty. Boltseja olen nopeana ateriana esimerkiksi salaatin kanssa nauttinut. Siihen vaikka kermaviili-yrttikastike kylkeen.  Juureva, kaunis pinkki levite olikin yllärihyvää, sillä pakkauksen ilme ei ollut mielestäni oikein houkutteleva, vaan jotenkin tunkkainen ja old (parantelisin kyllä myös Boltsia houkuttelevammaksi). Juurevaa olen levitellyt niin vaalealle kuin tummalle leivälle, ja yleensä en sitten mitään muuta, sillä makua on sopivasti itsessään. Myös tuote, jota aijon ostaa uudestaan.


Härtelö - härkäpavusta tehty jäätelö, uskomattoman hyvää, ja jotenkin ihmeellinen tuote minkä nuoret opiskelijatytöt ovat koulutyönänsä luoneet. Pehmeä rakenne, aidon ja runsaan makuinen, kermaiselta tuntuva. Mitenkään ei voi veikata, että olisi joku kasvipohjainenjäätelö kyseessä mausta tai koostumuksesta. Pakkasessani tälläkin hetkellä purkki suklaista. Suosikki! Tuotelanseerauksessa sai koristella omat Härtelöjädekupit kukilla, marjoilla ja herkuilla! :P


Mo'zumo -kvinoasmoothie. Tämä ei niin ollut iskevä omaan makuhermoon. ehkä se koostumus, ja vaikka yleensä en makeista ja sokerisista juomista edes välitä, olisi tämä kaivannut hieman makeutta lisää. Pakkaus on söpö ja terveellisyysvaikutukset huipussa.

Kisassa oli kaikkiaan 6 tuotekehittelijätiimiä oman tuotteensa kanssa, joista vielä tattarimurot (nämä eivät vain innosta) ja mielenkintoinen kalajauheliha Särvin on itseltäni testaamatta. Olen aina osunut tyhjälle hyllylle Särvintä metsästäessä, kerran oli yksi repalainen ja rypistynyt paperikääre vain jäljellä...mitä se sitten tarkoittaakaan :D

Ja niin, tarvitanko reseptiä näihin leipiin?

Iltapalaleivät:

Real-leipävipaleita
juureva-levite
Minitomaatteja
Salaatti tai versosekoitusta oman maun mukaan
Boltsi siemenpullia

Voitele leivät juurevalla, lohko siemenpullat ja tomaatit, ja oman maun mukaan näitä ja salattia leivän päälle.

sunnuntai 18. elokuuta 2019

Ite tein: Kantarelli-kesäkurpitsa-vuohenjuusto piiraat


Heinäkuussa oli huikeaa sienionnea parikin kertaa. Kantarelleja on löytynyt vakkaripaikolta mökkimetsistä niin, että monen monta ateriaa on saanut näistä tehtyä. Risottoa, pastaa, muhennosta, piirakkaa ja vielä hiukan pakkaseenkin on riittänyt kultaista herkkua. Kokeilin tällä kertaa pehmeää vuohenmaitojuustoa piirasten täytteeseen ja näistä tuli aika ihania. Tartalettivuokiin kun näpertää,  tulee aika söpösen nättejäkin.


Kantarelli-kesäkurpitsa piiraset (noin 9-10kpl tartalettivuokina)

Pohja:
3dl vehnäjauhoja
1/2tl suolaa
100g kylmää voita
2rkl kylmää vettä

Täyte:
2dl ruokakermaa
2/3 vuohenmaitojuustopurkki (se pyramidin mallinen, a'140g)
2  pienikokoista munaa tai yksi iso.
1 pieni kesäkurpitsa
n 500g kantarellia paistettuna
1 pienisipuli
pippuria
muutama oksa timjamin lehtiä
n 1/2 ruukkua lehtipersiljaa

Sekoita vehnäjauhot ja suola, leikkaa kylmä voi pieniksi kuutioiksia ja nypi se jauhojen sekaan. Lisää kananmuna ja vesi, ja sekoita ja muotoile taikina palloksi. Laita pallo kelmun sisälle ja nosta jääkaappin ainakin puoleksi tunniksi. Tee täytteet: Puhdista sienet ja pilko pienemmiksi, pilko sipuli pieneksi ja viipaloi ja paloittele kesäkurpitsa. Paista pannulla ensin sienistä nesteet pois, lisää sipuli ja kesäkurpitsa loppuvaiheessa. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita kulhossa ruokakerma ja vuohenmaitojuusto (muserra haarukalla) sekä munat. Silppua lehtipersilja ja timjaminlehdet ja sekoita joukkoon.

Lämmitä uuni 175 asteiseksi. Voitele tartalettivuoat ja painele pohjataikinasta ohuehko kerros sen pohjalle ja reunoille. Pistele haarukalla muutamat reijät ja esipaista pohjia 10 minuttia. Asettele pohjille sieni-sipuli-kesäkurpitsa täyte ja kaada vuohenmaitojuusto-kermatäyte päälle. Paista piiraita n. 30-35 minuuttia, Tarkkaile pinnan ruskettumista. Nauti haaleana.


sunnuntai 28. heinäkuuta 2019

Sikke's - loistoilta TV-kokkien ravintolassa.

Sikke Sumarin ja Pipsa Hurmerinnan luotsaama Sikke's rafla on vasta muutaman kuukauden ikäinen ja itseasiassa nyt heinäkuun kesälomilla, mutta muutama sananen tänne bloginkin puolelle Sikkelästä.

Aivan kesäkuun viimeisinä päivinä tuli nimittäin fiiisteltyä alkavaa kesää täällä Tehtaankadun ja Perämiehenkadun kulmalla parhaassa ystäväseurassa. Paikka kyllä osasi vakuuttaa meidät, joten kun lomat loppuu ihan justiinsa, niin näkisin, että oikein piankin vosin olla bookkaamassa iltaa tänne, vaikka hyviä rafloja ja uusia-vanhoja paikkoja riittää rutkasti listattuna. Tässä alla tuon kesäkuisen illan kulkua.


Aloitimme illan paikan nimikkodrinkeillä, Sikke ja Pipsa heidän nimensä tietysti olivat. Pöytään tuotiin myös leipäkori, mutta leivissä paikka ei loista itseään kuuhun (Sikken aamusämpylät Naminamastessa nautittuna vähintään kuuhun ja takas), vaan itse ruoissa se juttu on.

Oma alkuruokani oli viehättävän kaunis valko-vihreä ilmestys lautasella. Tämä oli se somessakin kehuttu mozzarella, suolasitruunalla ja sokeriherneellä. Ja oli muuten oikein ihana suussakin koettuna. Toki tuo pikku zucchinin kukkakin tuli syötyä. Pöytäseurueessa myhäiltiin myös hyväksyttävästi, sillä edessä toisilla oli tartar-annos, jonka varmsti otan sitten ensikerralla...annoskateushan se iski :P

Pääruokana kaikki päädyimme pastaan, joka oli aika lailla kuin italialaisen mamman tekemää.  Canneloneja joissa parmankinkkua, ricottajuustoa ja pinaattia, maukas tomaattipohja. Tätä voisi kutsua siksi comfortfoodiksi. Sikke'sin ravintolan yhtenä konseptina on pastasunnuntait. Tämä pasta annos ainakin vakuuttaa minut, pastasunnuntaita voisin todellakin mennä viettämään joku myrsykyisä syyssuunnuntai!


Jälkkärinä ricottamunkit raparperihillokkella ja kermavaahdolla oli kyllä aivan herkku! Vaikka munkki illallisen jälkiruokana ei tulisi itselle ensimmäisenä eikä toisenakaan mieleen, oli tästä somessa kiirineet munkki-kehut sen verran vakuuttavat, että päädyin nämä tilaamaan. Omnom! Hitusen raikkaampi vaihtoehto oli kaunis pavlova, mutta munkki on must.



Kaikki annokset olivat sopivan kokoisia, huollitellun ja kauniin näköisiä ja rehdin makuisia. Pipsa piipahteli salin puolella tuomassa annoksia, Sikkekin ilmestyi loppuillasta ja napakasti kääräisi hihojaan ja uusi pöytäseurue saatiin istutettua nopsasti paikalleen edellisten lähtiessä. Salissa pyöri myös tuttua henkilökuntaa Naminamasteesta, jossa viime syksynä kävin lataamassa voimaa. Täpö täyteen bookattu oli tämäkin ilta, varauksen kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Tädet: 4 ja puoli

tiistai 9. heinäkuuta 2019

Ite tein: Perinteinen mansikkakakku

Paras mansikka-aika taitaa olla juuri nyt. Mansikka kuulemma tykkää myös vilpoisemmasta, joten jotain hyvääkin varmaan tässä viileässä heinäkuun alussa on. Tämän kesän mansikoita olen syönyt sellaisenaan ja löytypä jo rasiameri pakkasesta aamupuuroja varten, mutta tänä vuonna päätin tehdä myös perinteisen mansikkakakun. Ensin oli löydettävä se täydellinen pohjaohje ja täytecombo. Pohja onnistui huippuhyvin Kakkujen kunigattaret kirjan ohjeella. Pohjasta tuli ilmava ja pesusienimäinen, hyvin kohonnut ja hyvältä maistuva. Varmasti tulen käyttämään tätä ohjetta uudestaan! Täyte ja päälynen on vispikerman ja mascarponen yhdistelmä, jonka löysin Annin uunissa blogista ja hänen mansikkakakkureseptistä. Toimii myös mahtavasti!




Mansikkatäytekakku, 16cm halkaisijaltaan olevaan irtopohjavuokaan:

Pohja:
3 huoneenlämpöistä kananmunaa
1,5dl (hienoa)sokeria
0,75dl kiehuvaa vettä
kukkurallinen 2dl vehnäjauhoja
2/3tl leivinjauhetta

Kostuke:
0,75-1dl maitoa
1tl vaniljasokeria

Täyte ja päälle:
1,5l mansikoita
4dl vispikermaa
100g mascarponea
3rkl tomusokeria
2tl vaniljasokeria

Muuta: korppujauhoja, leivinpaperia.


Riko munat kulhoon, lisää sokeri ja vatkaa sähkövatkaimella noin kymmenen minuuttia, kunnes seos on vaaleaa kuohkeaa vaahtoa ja pinnalle pystyy vispaimella piirtämään kuvion joka hetken pysyy näkyvillä. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja kaada samalla sähkövatkaimella sekoittaen vesi kulhoon ohuena nauhana. Vispaa vielä parisen minuuttia. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe ja sekoita varovasti nuolijalla käännellen taikinaan. Kaada taikina kakkuvuokaan, jonka pohjalle on pingoitettu leivinpaperi ja vuoka on kauttaaltaan voideltu ja korppujauhoitettu. Kaada taikinaa vuokaan sen verran, että se on 2/3 vuoan korkeudesta. Kypsennä uunin alimmalla tasolla, ritilällä, 175 asteessa 30-35 minuuttia. Koita puutikulla onko taikina kypsä. Anna jäähtyä muutama minuutti, ota sitten irti vuoastaan ja nosta jäähtymään ritilän päälle ilmavasti. Kun pohja on täysin jäähtynyt leikkaa kolmeen osaan. Päytä pohjaa kakun kansiosana, sillä se on tasaisin, ja päälinen puolestaan alimmaisena.

Valmista jäähtymisen aikana täyte. Viipaloi ohuita mansikkasiivuja noin litrasta mansikoita, tai tee survos. Vispaa kerma lötköksi vaahdoksi lisää mascarpone ja sokerit, vispaa tasaiseksi ja napakaksi vaahdoksi. Kokoa kakku suoraan tarjoiluvadille, kostuta maito-sokerilla pohja, lado mansikkaviipaleita 2 ohutta kerrosta ja päälle reilusti kermaseosta, ja nosta päälle seuraava kerros. Toimi samalla lailla; kostutus, mansikat ja kerma. Nosta kansi ja kostuta se reilusti. Levitä sitten kakun päälle ja reunoille ohuehko kermaseos, jos haluaa hifistellä niin laita loput kermasta pursotuspussiin ja pursota reunoihin ruusukkeita. Koristele kakku mansikoilla omaan tyyliin. Anna tekeytyä jääkaapissa kuvun alla muutama tunti tai seuraavaan päivään. Jos tarjoilu on seuraavana päivänä, koristelu ja kermapurostus kannattaa jättää tarjoilupäivään.

Muista: Kostuta kunnolla, ohuita mansikkaviipaleita kaksi kerrosta per väli. Kermatäytettä myös R-E-I-L-U-S-T-I vaikka tuntuukin, että tursuaa pian yli äyräiden täytteet. Jos vuoka halkaisijaltaan 20cm, tee neljällä munalla jos 24 cm viidellä munalla, mutta aina niin, että taikinaa on 2/3 tai aivan hitusen enemmän vuoan korkeudesta.





lauantai 15. kesäkuuta 2019

Ite tein: Raparperi-rahkapullat

Ja sitten on aika raparperiherkkujen! Toimiva pullaideakirja on Olgan pullakirja, kun kaipaa jotain muuta kuin peruspullaa. Olgan reseptiä mukaillen syntyy tällaiset herkut. Olgan pullakirjasta on tullut varsin hyödykäs ja käytetty, sen pari kertaa vuodessa kun pullahommiin ryhtyy :D



Raparperirahkapullat:

Perinteinen vehnäpullataikina:
5 dl maitoa
50g tuorehiivaa
2 dl sokeria
1 tl suolaa
1 rkl kardemummaa
2 kananmunaa
150g pehmeää voita
n. 16 dl vehnäjauhoja

täyte:
50g pehmeää voita
1,5 dl sokeria
1prk, (250g) maitorahkaa
1 kananmuna
3 rkl perunajauhoja
2tl vaniljasokeria
5 dl raparperiä


murupäälinen:
25g pehmeää voita
1 dl sokeia
1dl vehnäjauhoja

Sekoita isossa kulhossa kädenlämpöinen maito, hiiva, sokeri, suola ja kardemumma. Lisää kananmunat. Lisää jauhoja aina vähitellen, ja vatkaa taikinaa puuhaarukalla, kun se on liian paksua ja raskasta, iske käsi taikinaan. Vaivaa pehmeä voi taikinaan vuorotellen loppujauhojen kanssa, ja vaivaa kunnes taikina alkaa irtoamaan kulhon reunoista. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa leivinliinan alla.

Leivo sitten taikinasta 24 pyöreää pullaa, ja laita ne leivinpaperin päälle ja leivinliinan alle ja anna kohta vielä noin 20 minuuttia. Tee täyte ja murupäällyste: Pehmennä raparperipaloja tilkassa vettä kattilassa. Sekoita voi ja sokeri tahnaksi ja sekoita muut ainekset joukkoon, ja lisää vasta loppuvaiheessa jäähtynyt ja pehmentynyt raparperi. Murupäällysteessä nypi voi sokeri ja jauhot murumaiseksi seokseksi. Paina kohonneisiin pulliin jauhoitetulla juomalasinpohjalla syvennykset, voitele reunat munalla ja täytä ne rahka-raparperitäytteellä noin 1 rkl per pulla. Ripottele lopuksi murupäälystettä pullien päälle. Paista pullia 190 asteessa noin 15 minuuttia, tai kunnes ovat kullanruskeita.



lauantai 11. toukokuuta 2019

Ite tein: Keväinen kuhanyytti

Kevät herättelee laittamaan kepeitä kalaruokia, ja käyttämään uuden sadon kasviksia. Kotimaisia uusia perunoita vielä pitää hetki odottaa, mutta ulkkareita löytyy jo hyvin. Tässä foliosta muotoiltuun kuppiin laitetaan pohjalle keitetyt uudet perunat, kevätsipulia ja makeita kirsikkatomaatteja, päälle kuhafile, ja sitten uuniin kypsymään. Mehukas ja maukas kalanyytti on ollut kepeänä viikonloppulounaanani, ja nyt tulee olemaan myös huomisen äitienpäivämenuun pääruokanana! Jos on huippunälkäistä porukkaa, niin nyyttejä on hyvä varata pari kaksi tai ainakin 1,5 per ruokailija.



Kuha-perunanyytti:
(ainekset yhteen nyyttiin):

n. 4-5 keitettyä pientä uutta perunaa
n. 120g kuhafilettä, tai muu vaalea kala (ahven, siika...)
pätkä tai 1 kokonainen kevätsipulin varsi
n 5 kirsikka- tai luumutomaatteja
karkeaa suolaa
pippuria
n. 1rkl oliiviöljyä

kermaviilikastike, sekoita yhteen:
2dl kermaviiliä
kourallinen tillisilppua
1rkl sitruunamehua
suolaa
pippuria

Keitä uudet perunat etukäteen. Puolita. Riippuen kalafileen koosta leikkaa se puoliksi. Mausta karkealla merisuolalla ja pippurilla. Kokoa folion päälle perunapuolikkaat, tomaatit ja kalapalat. Leikkaa kevätsipulinvarsi pieneksi ja ripottele päälle ja väleihin. Pirskottele oliiviöljyä ja suolaa ja pippuria myös perunoille. Sulje nyytti ja kypsennä uunissa 225 asteessa noin 15-20 minuuttia, Seuraa kalan kypsyyttä. Tarjoa vihersalaatin ja kermaviilikastikkeen kanssa.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Ite tein: Pääsiäisen mämmi-mudcake

Vielä ehtii hyvin leipomaan pääsiäisen jälkkäripöytään herkkuja. Tämän helpon, vain kolmea ainesta sisältävän mämmi-mutakakun reseptin olen repinyt luultavimmin ässän Yhteishyvästä jo vuosia sitten, ja nyt tämä kakku pääsi kokeiluun näin palmusunnuntai-viikonloppuna. Koemaistajat hyväksyivät tuotteen jatkoon, jes. Kakku toimii parhaiten päivän pari vanhana. Koristelut kannattaa tehdä juuri ennen tarjoilua. Tarjoa lisäksi kermaista vaniljajäätelöä tai vaniljarahkaa.


Mämmi-mudcake

100g tummaa suklaata
350g mämmiä
5 kananmunaa

Pingoita 20cm irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja voitele se ja reunat kevyesti voilla. Sulata suklaa varovasti mikrossa tai vesihauteessa, sekoita aina välillä. Sekoita mämmi ja sula suklaa keskenään. Erottele kananmunan valkuiset ja keltuaiset. Sekoita keltuaiset mämmi-suklaaseen ja vatkaa valkuaisista kova vaahto teräskulhossa. Sekoita varovaisesti nostellen valkuaisvaahto mämmiseokseen. Levitä kakkutaikina vuokaan, paista 175 aseteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Anna jäähtyä, mieluiten seuraavaan päivään ennen tarjoilua. Koristele esimerkiksi sulatetulla suklaalla ja suklaamunakarkeilla, tai esimerkiksi marjoilla tai hedelmillä ja tomusokerilla. 



lauantai 9. maaliskuuta 2019

Ventuno: Moderni italialainen dinneri

Pitkästä aikaa jotain ravintolakokemusta tännekkin, kuin vain instailuja. Syksyllä Helsinki sai uuden tulokkaan Tomi Björkin ja Matti Wikbergin ravintolamaailmaan, modernia italialaista ruokaa tarjoavan Ventunon. Isommalla seurueella lähdimme kokeilemaan tätä tuoretta tulokasta. Ventuno sijaitsee aivan Designmuseon kulmalla, arvotalossa, joka pitkään olikin huputettuna remppakaapuihin, olikin aikaa ja rahaa vievä ravintolaprojekti, mitä muista lukeneeni Ventunosta. Ventuno ei ole pelkästään ravintola vaan Ventunossa on myös modernisti / trendikkäästi kahvilasiipi, jonne täytyykin poiketa joku kerta museokäynnin yhteydessä pressolle ja misulle.


Pöytäseurueemme oli sen verran iso, että nautimme yhteisesti Ventuno Degustazionen - menun. Hinta 62 euroa per nuppi kuulosti kohtuulliselta kun silmäili 9 ruokalajia sisältävää menukorttia. Viinipaketti - 2 valkoista, yksi punainen ja jälkkäriviini oli 49euroa. Annokset tulivat tuttuun "Björk" -tapaan jaettavilla isoilla tarjottimilla tai vadeilla pöytiin, joista sitten lusikoitiin omaan pikkulautaseen. Pientä taiteilemista tämä vaatii, sillä lasimäärä valloittaa jo mukavasti pöytäpintaa, välillä siis koettiin sitä ahdasta ja hieman sekavaa italailaista ruokalutunnelmaa... oliko tämä sun lasi, siirrän tätä tänne, otatko tuosta...

Neljä pientä, sorminkin syötävää alkupala-annosta, olivat: Huippu ihana arancino - veriappelsiini-risottopallo, voi miksi näitä oli vain yksi ja miksi niin pieni!?, olisi edes ollut normaalin lihapullan kokoinen pallero. Toisena sipukan kuoresta tarjottu freessi simpukka, mustekala, katkarapuhässäkkä, osui omaan äyriäismakuhermoon, näitäkin olisi mennyt kaksi hujauksessa. Törky hyvä. Seuraavat mausteinen makkara näkkärillä ja jopa margherita - pikku pizza, jäivät näiden kahden ensimmäisen varjoon.


Seurava jaettava oli härkä carpaccio ja pikkelöityjä sieniä. Härkä oli yllättävän paksuina siivuina, josta mainittava, että oma lihaviipaleeni oli ainakin melko jänteikäs. Tämä oli jotenkin "mauton" floppi alun herkkujen jälkeen. Seuraavana ihana fenkolirisotto pelasti taas iltaa nousuun ja pääruoan, leivitetyn vasikanleikkeen ja rosmariiniperunoiden jälkeen oli kylläinen olo, mutta jotain vielä hyvin mahtuisi.


Jälkkäri oli raikas klassikko, sitruunapiirakka vadelmasorbetilla joka oli varma päätös tälle italialaiselle makumatkalle.

Siinä skoolatessa alkuproseccolla, ja suurella porukalla kuulumisia vaihtaessa ei tullut niin mieleen, mutta näin illalisen jälkeen, jäi pohtimaan, että minkäänlaista pientäkään keittiön terveistä tai leipää ei tarjottu aterioinnin alkuun. Jokin aika sitä sai odotella alkupaloja tulevaksi. Tämä ehkä vähän hämmästyttävä juttu, sillä oma leipomokin olisi, Levain nimittäin. Ventunon ruokasaliin näkyy myös mahtava puu-uuni jossa pizzetta-pikkupizzat valmistuvat, siinä saisi ätsysti myös lämpimät leipäset tai edes leipätikut. Myöskään tuossa Degustazione menussa ei ollut pasta-annosta, mikä oli ollut kiva maistaa täällä. Se jäi siis ensi kertaan.

Ventuno jätti siis jotain maisteltavaa vielä hanpaankoloon. Osa menun annoksista oli juuri niitä upeita ja huolellisia makuja mitä toivoikin osassa oli vähän floppia. Pöytävarausta isommalle joukolle mietittäessä kannattaa kiinnittää huomiota pöytävarauksen aikarajoitteeseen, meitä ei ulos oltu ajamassa ja suoriuduimme 2,5 tunnissa kiireettä, mutta muistutettiin kyllä jo illan alussa että ollaan sitten "nopeita" kaikki. Muuten palvelu oli ystävällistä ja osaavaa nuoren salihenkilökunnan puolelta.


sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Ite tein: Maa-artisokkakeittoa, mätismetanaa ja omenaa

Olin syksyllä Ravintola Nokassa pienellä kokkauskurssilla. Nokka on mitä tunnelmallisin ravintola punatiilisessä talossa Katajanokan pienessä ravintola ja -kahvilakeskittymässä. Kokkikurssin menu oli syksyinen ja kotimainen:  Kokkasimme pareittain kuhachevicheä, maa-artisokkakeittoa, sorsaa ja juureksia, sekä jälkkäriosasto lettuja, ja jäätelöä lisukkeineen. Oma nakki tuli maa-artisokkakeittoon, ja kiva ja helppo resepti jäi takataskuun. Tuli sitten kaupassa vastaan iso maa-artisokkalaari, jolloin muistin kokkikurssin samettisen ja maukkaan keiton ja päätin tehdä keiton lauantailounaaksi. Keiton kanssa oleellista on tuo mätismetana sekä hapan ja kirpsakka omena, joka oikeasti kuuluu piilottaa lautasen pohjalle, keiton alle. Keitto on helppo valmistaa, muhkuraiset maa-artisokat nimittäin käytetään kuorineen ja paahdetaan uunissa kypsiksi, ja kuorissahan se syvin maku onkin. Ulkonäkö ei nyt ihan tyydyttänyt, mutta maku edellä.




Maa-artisokkakeitto (n.neljälle)

1kg maa-artisokkaa
1 iso sipuli
voita
oliiviöljyä
2dl kuivaa valkoviiniä
2-3dl kermaa
4-6dl maitoa (yhteensä n 7-8dl)
suolaa
pippuria

Mätismetana:
100g Siian tai lohenmätiä
120g smetanaa
pieni nippu tilliä
suolaa
pippuria

Hapan omena pieneksi kuutioituna.

Pese maa-artisokat puhtaiksi kylmän veden alla, halkaise isoimmat puoliksi. Laita uunipellille kaada loraus oliiviöljyä ja suolaa maa-artisokkien päälle ja sekoita. Paahda uunissa 180 asteessa artisokat kypsiksi (n. 40 minuuttia.), kääntele välillä. Pilko sipuli ja kuullota kattilan pohjalla voissa. Lisää kypsät maa-artisokat ja valkoviini. Anna kiehua kunnes nesteestä on haihtunut 2/3. Lisää maito ja kerma niin, että maa-artisokat peittyvät ja kiehauta. Soseuta sitten keitto tehoseikoittimessa tai sauvasekoittajalla. Ohenna tarvittessa. Mausta suolalla ja pippurilla.

Mäti-smetana:
Vatkaa smetana vaahdoksi. Lisää silputtu tilli ja mausteet ja sekoita mäti varovasti joukkoon, ja nosta jääkaappiin viilentymään.

tiistai 15. tammikuuta 2019

Ite tein: Vaahterasiirappi-rosmariiniperunat

Jouluna kävin läpi lehdistä repäistyjä ruokareseptejä, osa lensi roskiin, mutta aika iso osa jäi kokeile tätä -pinoon. Päällimmäiseksi pinoon jäi Etiketti-lehden Vaahterasiirappi-rosmariiniperunat ja juomavinkkinä ranskalainen malaissiideri. Bingo.

Vaahterasiirappi-rosmariiniperunat ( 4-6 hengelle)

12 keskikokoista kiinteää perunaa
4rkl oliiviöljyä
sormisuolaa
mustapippuria myllystä
3rkl vaahtesiirappia
muutama oksa tuoretta rosmariinia
2-3 rkl korppujauhoa

Pese ja harjaa perunat huolellisesti puhtaiksi. Leikkaa perunoiden pintaan viiltoja parin millin välein, melko syvälle, mutta ei pohjaan asti. Vinkkinä helpottamaan viiltojen leikkausta: vanha puukauha. Laita peruna puukauhan lusikkaosaan, se tukee hyvin perunan leikkauksen ajaksi. Laita viilletyt perunat vuokaan ja sivele oliiviöljyllä, mausta suolalla, pipurilla ja hienonnetuilla rosmariinin lehdillä. Kypsennä perunoita 200 asteessa noin 35 minuuttia, valuta sitten perunoiden päälle vahterasiirappia ja ripottele korppujauhoja, ja jatka paistamista kunnes perunat ovat kypsiä, noin 15 minuuttia.

Perunat käyvät sellaisenaan ilta-snäckseiksi (sen maalaissiiderin kanssa!), tai paista vaikka pihvit kylkeen.