lauantai 29. kesäkuuta 2013

Le Castellas, Collias, Ranska 13.5.13

Nyt velä viimeinen Ranskapostaus. Jiin yksi lempiopuksista on Michelinguide, sieltä löytyi Le Castellas, kahdella Michelin-tähdellä arvosteltu ravintola pienen pienessä Colliaksen kylässä. Bookkasimme pöydän jo kotoa käsin ja ilmoitimme neidin pähkinäallergiat keittiölle.

Nyt oli kyllä sellainen hienosteluillallinen, että oksat pois. Saavuimme ravintolaan ensimmäisinä asiakkaina klo 19. Tyhjä sali ja jäyhät tarjoilijat mustissa puvuissaan jänskättivät, ja se osaisivatko he miten kääntää ja kertoa meille annokset englanniksi (joillain sujui paremmin joillain huonommin, silloin haettiin kaveri avuksi). Onneksi sommelier oli rento tyyppi, tanakka patu, (nimesimme hänet mursuksi mahtavien viiksien takia :D) joka puhui hämmästyttävän hyvää englantia ja jopa vitsaili. Pyysimme häntä valitsemaan jonkun hyvän alkujuoman ja siinähän sitten mietimme minkähintainen kellarin aarre on kohta valumassa laseihimme. Mursu tuli pullo Taittingeiria kädessään pöytämme viereen ja poksautti sen auki. Ja olipas kyllä parasta kuohuvaista mitä on tullut juotua. Pehmeää mutta samalla kuplivaista ja hieno heleä maku. Loppulaskusta selvisi, että yhden Taittingerlasin hinnalla olisi saanut hyvän parin ruokalajin lounaan, mutta kerranhan sitä!

Onneksi pian muutakin porukkaa alkoi kerääntyä ravintolaan ja henkilökunta ei häärännyt koko ajan vain meidän ympärillä. Pienen salin kaikki pöydät tulivat täyteen tavallisena arki-iltana. Valitsimme 71euron hintaisen menun, johon lopulta kuului yhteensä 7 eri annosta. Startteri oli rapua ja parsaa, pääruokana ankanrintaa ja lopuksi kolme (!) eri jälkiruoka-settiä. Ne kyllä riittivät tuhomaan pahemmankin karkkihampan kolotuksen. Leipäkorista valitsimme aina erilaisia leipiä ja sämpylötä annoksien seuraksi. Otimme ruokajuomaksi varsin kelpoa Luberonin-alueen punaviiniä, jotan mursu taas suositteli. Pullon koko oli kiva kahdelle, 0,5l.

Ilta oli varsin onnistunut ja uniikki kokemus. Nälkä todellakin lähti näistä ruuista, jälkiruokia oli melkein jopa liikaa. Kaikki annokset moitteettoman hyviä ja kauniita taideteoksia. Antakoon kuvien puhua loput.







 Le Castellas siis sijaitsee noin tuhannen asukkaan Colliaksen kylässä, Ravintolan yhteydessä on myös pieni boutique-hotelli. Me yövyimme noin 100metrin päässä varsin kivassa La Maison de Leoniessa. Alueella muuta nähtävää on esimerkiksi Pont du Gard ja Avignonin kaupunki. Auto on must.

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Muilla mailla: Ruokaa Ranskassa

Ja sitten vihdoinkin Ranskan matkan järisyttävän hyviin sapuskoihin. Onnistuimme aika nappiin ravintolavalinnoissamme, muutamat samana- tai edellispäivänä netistä (michelinukon sivuilta) bongatut paikat osoittautuivat merkinnän ansainneeksi. Extempore valinnat olivat myös hyviä. Yhtä, keskellä ei mitään, erittäin kiinnostavaa ravintolaa (Le Relais des Moines) emme päässeet kokemaan koska paikka olikin kiinni, viikonpäivät menivät meillä sekaisin (kielimuuri oli jykevä ;) ) Onneksi tuli vain parinkymmen kilometrin ajolenkki...

Nyt suosittelemme että kipaiset jääkaapilla hakemassa huikopalaa, muuten saattaapi tulla nälkä :)

Saint-Paul de Vencessä söimme Le Carusossa alle 30 euron lounaan (pääruoka, jälkiruoka ja lasi viiniä). Neidillä maailman parasta sahrami-vihannes risottoa ja vaaleaa kalaa, Jiillä  pääruokana ankkaa kahdella tapaa, joka loisti myös. Jälkkäriksi ihanaa suklaa fondantia.






Mouginssissa illallistimme L'amandierissä. Täältä odotimme ruoilta hitusen verran enemmän kuin saimme. Ruoka oli hyvää, mutta ei räjäyttänyt pankkia. Paitsi Jiin alkupala: Lasissa mausteista makkaraa ja tomaatti-kasvishöystöä, munaa ja vieressä paahdettua pistaasileipää. Jiin pääruoka, tumma lusikoitava möhnä oli paikallista Rockfish-keittoa. Pirun mausteista ja hervoton ämpäri :D Ravintola oli aika fiini ja kaikki olivatkin pukeutuneet toiseksi parhaisiinsa. Olimme varanneet pöydän pari päivää aikaisemmin, mikä kannattaa tehdä jos aikoo illalliselle pikkuiseen Mouginssiin ainakin lomasesonkina. Tunnelmalliseen mäennyppylälle rakennettuun kylään kannattaa ehdottomasti pysähtyä ainakin lounaalle jos aikaa ei ole illalliselle.







Roussilionissa lounastettiin random-ravintolan kattoterassilla. Possulla täytettyjä kasviksia, jälkkäriksi tarte tatinia ja maisemien ihailua. Herkullista oli ruoka, palvelu "tylyintä" mitä kohdattiin matkalla, eli perus suomitarjoilua. ;)



Ferme Sainte Cecile - ravintola, lähellä Lac Ste Croix-nimistä turkoosinsinistä järveä, oli aivan huippulöytö. Michelinguidessa oli monta haarukkaa ja hymynaama ja näihin mainintoihin luottaen (ravintolan nettisivut nimittäin vaikuttivat hiukan Internetin alkuaikoihin jämähtäneiltä) kurvasimme kivitalon pihaan. Saimme lounastaa terassilla lehtipuiden alla yhden parhaimmista aterioista ikinä.

Alkuun tervehdyksenä lohimuffinssia ja tonnikalamousseleipänen, toisena tervehdyksenä espressokupillinen herkullista sienikeittoa. Leipäkorista tarjoiltiin sämpylöitä vähän väliä. Pääruokana parsaa, pastaa joka oli täytetty oliivitahnalla ja porsasta. Väliin järkyttävän ihanaa tuoretta vuohenjuustoa ja hedelmäleipää. Lopussa melkein itkimme ja nauroimme mansikkakeon alta paljastuneelle pannacotalle, miten täydellistä pannacottaa ja herranjestas koko menu! Huh! Ravintolaa taitaa pyörittää perhe ja kun teimme lähtöä, niin kaikki vilkuttivat ja aurevoiresivat meille ovelta. Liikkistä! Tänne kun pääsisi joskus vielä uudestaan...








keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Tehtiin ite: Bruschettat

Maukkaat kesäbruschettat! Helppoa, kaunista ja kivaa tarjottavaa.



Osallistumme näillä bruschettoilla Hartwallin järkkäämään Happy Joe Organic- reseptikisaan. Kisa polkaistiin käyntiin pari viikkoa sitten Hartwallin tilaisuudessa Ravintola Lungbergissä, jossa saimme kulautella uutta Happy Joe -luomuomenasiideriä ja mutustella villiyrttien käytöstä tunnetun Sami Tallbergin loihtimaa kanaa. Voi ei! Tai siis kanahan oli taivaallista, mutta meillä kun oli kisaideana valmistaa siiderissä haudutettuja kanankoipia! Oman siiderikanaversion valmistimme kyllä tässä yhtenä viikonloppuna, siitä postaus myöhemmin. Vaikka meidän kanaresepti ei aivan sama ollutkaan kuin Tallbergin, niin halusimme jotain muuta kisareseptiksi. Luimme siis vielä kerran kisaohjeet lävitse...

Kisassa tarkoituksena oli kehitellä mahdollisimman yksinkertainen resepti, joka saa onnelliselle tuulelle ja sopii hyvin nautittavaksi omppusiiderin kanssa. Nämä ohjenuorana kutsuimme pienen kaverijoukon kylään, törkkäsimme juomat käteen ja tuuppasimme heidät istumaan aurinkoon parvekeelle, sopivalla volalla musiikkia ilmaan ja vadilliset bruchettoja eteen. Tarvitseeko sitä muuta hauskaan kesäiltaan kuin letkeää seuraa, rentoa ruokaa ja juomaa ja sitä lämmittävää aurinkoa? Ei, ainut mokaus voi olla bruschettojen loppuminen, mutta tämäkin kääntyy voitoksi kun vieraat alkavat käydä kilpailua siitä, kuka saa olla keittiöapulaisena :D Bruschettojen valmistus on helppoa yhteistä tekemistä, missä ei tarvitse pingottaa, ja sitäpaitsi välillä ne parhaat bileet on keittiön puolella ;)


Alkuperäinen tarkoitus oli käyttää bruschettoissa nuoria voikukanlehtiä tai muuta luonnosta suuhunpantavaa vihreää, villiyrttimies Samin innoittamana. Meni kuitenkin kaupunkilaisilla pupu pöksyyn. Neiti tutki epäilevästi nahkealehtisiä ja hiekkapölyisiä voikukkia lähinurkilla, jäivät poimimatta vaikka eivät ne edes ihan tienvieressä kasvaneetkaan. Jotenkin tämä Kehä I:sen humina latistaa kaupunkilaisen villiyrttimetsästystä.  Päädyimme siis käyttämään näissä kesäillan bruschettoissa kaupan villirucolaa. Illan hitiksi nousseita kalkkuna-bruschettoja olemme suunniteleet mökkijuhannuksen yöpaloiksi, jolloin on tarkoitus poimia taatusti puhtaammat villiyrtit ja voikukanlehdet bruschettojen täytteeksi. Onkin mielenkiintoista kokeilla miten erilaiselta nämä sitten maistuvatkaan!


Kalkkuna-feta-mango-bruschetta

- patonkia
- villirucolaa tai oikeaa villiyrttiä kuten nuoria voikukanlehtiä
- ohutta kalkkunaleikettä
- kypsä mango
- feta-juustoa
- oliiviöljyä
- valkosipulinkynsi
- pippuria

Leikkaa patongista n. 1cm paksuja viipaleita hieman vinottain, jotta saat kauniin näköisiä leipäsiä. Paista leivät oliiviöljyssä pannulla rapeiksi, tai mökkiolosuhteissa tietenkin grillissä jälkilämpöä hyödyntäen. Hiero paistetun leivän pintaan puolikasta valkosipulinkynttä, jotta leipään tarttuu sopiva valkosipulin maku. Aloita kokoaminen huuhdotuilla voikukanlehdillä tai villirucolalla. Asettele sitten leipäpalalle puolikas kalkkunaleikkeleen viipale, pala tai kaksi tuoreesta mangosta ja murustele päälle fetajuustoa. Rouhaise pippuria oman maun mukaan. Nauti vielä kun leipä on lämmintä.


Marja-bruschetta

- patonkia
- villirucolaa tai oikeaa villiyrttiä kuten nuoria voikukanlehtiä
- ricotta-juustoa
- marjoja
- juoksevaa hunajaa

Leikkaa patongista n. 1cm paksuja viipaleita hieman vinottain, jotta saat kauniin näköisiä leipäsiä. Aloita leivän kokoaminen huuhdotuilla voikukanlehdillä tai villirucolalla. Sipaise päälle ricottaa ja asettele marjat päälle. Valuta juokseva hunaja bruschettan päälle ja nosta jääkaappiin hetkeksi.



Ykkösherkuksi nousi suolainen kalkkuna-bruschetta, ainesten yhdistelmä toimi vieraiden ja isäntien mielestä loistavasti yhteen, hyvä me! :D Makea marjabruchetta oli myös hyvä, rucolaa kannattaa laittaa kohtuudella jottei sen maku lyö läpi. Laitoimme vielä ohuita sipulinvarsirenkuloita, nehän kun ovat nyt parhaimmillaan ja sopivat melkeimpä mihin vain :) .




lauantai 15. kesäkuuta 2013

Tehtiin ite: Caesar-pasta

Siitä taitaa olla jo muutama kuukausi kun Jii käväisi poikien futisreissulla Frankfurtissa, no ei siitä viikonlopusta enempää, paitsi että siltä matkalta tarttui mukaan eri hyvä ruokalehti tuliaisena. Living at home Spezial, joka ilmestyy siis saksankielisissä maissa. Paksu lehti pitää sisällään suuren määrän herkullisen ja raikkaan näköisiä ruokia ja kaikenmoisia kukka ja rehuasetelmia sekä ohjeita kattauksiin. Kuvat ovat laadukkaita ja isoja, lehteä ei siis kovin nälkäisenä kannata selata. Mutta tartu tehän lehteen jos jossain lentoasemalla törmäät. Ensimmäisenä lehdestä kokkasimme Ceasar-pastaa, joka herätteli jo siellä Frankfurtin lentokentällä makunystyröitä... Tätä tulee tehtyä uudestaankin!

Caesar-pasta, ( noin 3-4 annosta)

1 pieni romainesalaatti
200g maustamatonta jugurttia (turkkilaista)
1 luomusitruuna
2 sardellifilettä ( laitoimme anjovista)
4rlk kapriksia
2 valkosipulinkynttä
1rlk sinappia
2rkl oliiviöljyä
n. 40g parmesaanijuustoa raasteena
pippuria ja suolaa
1-2 siipaletta parmankinkkua per ruokailija
pennepastaa 3-4 ruokailijalle
krutonkeja

Valmista krutongit (leipäpalat paistetaan pannulla oliiviöljyssä, ripauta suolaa jos haluat).
Paista parmankinkkuviipaleet pannulla rapeiksi ja jäähdytä talouspaperin päällä.

Valmista Caesarkastike: Sekoita jugurttiin noin yhden sitruunan mehu (meidän makuun riitti puolikas) ja raasta kuorta mukaan. Pienennä kapriksia ja anjovisfileitä ja lisää ne joukkoon. Lisää sinappi, parmesanjuustoraaste, puristetut valkosipulinkynnet, oliiviöljy, pippuri ja suola. Sekoita vielä sauvasekoittimella tasaiseksi, tarkista maku ja laita jääkaappiin.

Huuhtele ja revi romainesalaatti lautasille. Keitä pasta ja annostele kuuma pasta lautasille salaatin päälle, kaada päälle jugurttikastiketta sekä parmakinkkuja, sekoittele hiukan jotta kastike tarttuu pastoihin ja salaatinlehtiin. Lopuksi lisää krutongit sekä hiukan parmesaaniraastetta. Nauti heti.

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Tehtiin ite: Raparperikakkuset

Jääkaapin kylmälaatikko pursuilee taas raparperinvarsista joita ystävälliset kanssaihmiset ovat innoissaan lahjoittaneet. Lauantaiaamuna tuli keitettyä iso kattilallinen raparperimehua ja mehujätteistä eli raparperimössöstä piti kehittää jotain. Syntyi pieniä muffinsseja vai onko nää nyt niitä cupcakeja... No olkoon nimeltään Raperperikakkusia!



Raparperikakkuset
n.12 kpl

100g pehmeää voita
3dl sokeria
2 munaa
5dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
1tl aitoa vaniljaa vaniljamyllystä
n. 2dl sokeroitua raparperimössöä joka jäi yli mehunkeitosta
n. 0,5dl kylmää vahvaa teetä

kuorrutukseen:
2dl Flora vispikermaa
n.3rkl tomusokeria
(juoksevaa hunajaa ja syötäviä kukkia)

Vatkaa voi ja sokeri pehmeäksi vaahdoksi, lisää yksitellen munat. Lisää sitten keskenään sekoitetut kuivat aineet puuhaarukkaa käyttäen. Lisää seuraavaksi raparperimössö ja tee ja sekoita tasaiseksi. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa n. 25minuuttia. Vispaa vispikerma vaahdoksi ja sekoita siihen tomusokeri. Anna kakkusten jäähtyä ennenkuin lisäät kuorrutteen. Ja koristella voi tietenkin miten haluaa...



Ps. Jäätelölahjakortin arvonta suoritettu, paperilappuja shakeriin ja ensimmäisenä lappuna lasiin kaatui...Sinin arpalipuke, onnea!


keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Jäätelöarvonta!

Pienen blogin pieni arvonta :)

Saimme Magnum pop-upissa käydessämme pari kappaletta jädelahjakortteja, jotka ajattelimme nyt arpoa täällä blogissa. Lahjakortilla saa Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla sijaitsevasta Magnum Pleasure storesta Magnumjädepuikon tuunattuna omavalintaisilla herkuilla. Store on auki nyt kesäkuussa 4.6-29.6 lukuunottamatta sunnuntaipäiviä ja juhannuspyhiä.

Arvomme yhden voittajan, joka saa kaksi lahjakorttia, eli kaverille kanssa!

Arvontaan osallistut kertomalla tämän postauksen kommenttikenttään miten olet löytänyt tänne blogiin ja jos olet jo toista tai jopa useampaa kertaa vierailulla, niin olisi kiva tietää mikä vetää tänne käymään. Liitä myös sähköpostiosoitteesi kommenttiin, jotta saamme voittajan mahdollisimman nopeasti kiinni ja lahjakortit matkaan. Osallistua voit la, 8.6 klo 20.00 asti.




tiistai 4. kesäkuuta 2013

Magnum Pleasure Store 3.6.13

Jäätelökesä! Nyt todellakin on hyvät ilmat nauttia jätskiä. Olimme eilen katsastamassa Helsingin Vanhalle Ylioppilastalolle avautunutta viileää pop-up-jäätelöbaaria; Magnum Pleasure Storea. Ehkäpä joku jo on kuullut mikä tämän storen konsepti on, mutta lyhykäisyydessään täältä saa Magnum jäätelöpuikkoja tuunattuna ja dipattuna vaikka millä herkuilla. Miltä kuulostaa Magnum jäätelö kuorrutettuna vaikkapa kristallisuolalla, sokeroiduilla ruusunlehdillä ja pistaasipähkinöillä?


Vaniljajätksipuikot dipataan silmiesi alla joko maitosuklaaseen tai valkosuklaaseen, seuraavaksi valitsemasi extrat sheikataan miksiksi ja ripotellaan sulan suklaan päälle kuivumaan. Pieni hetki pitää malttaa ennekuin saa haukkaista palasen. Komeita tulee puikoista, ja kyllä maistuikin!




 Magnum Pleasure Store on siis pop-uppi, ja on avoinna tästä päivästä lähtien 29.6.13 asti. Sunnuntaisin store on kiinni (harmitus!) mutta muuten jädeä saa ma-to 11-22 ja pe-la 11-21. Kesäkuun afterworkit jäätelön muodossa; rokkaa kyllä. Me ainakin tullaan tänne vielä joku toinenkin ilta! Jäätelöbaarin tila oli sisustettu "Boho Chic-tyyliin" / siirtomaahenkisesti erilaisin ja erivärisin nojatuolein ja sohvin vihreitä palmuja unohtamatta. Hiukan pieni tila kuitenkin on joten isolla porukalla voi olla hankala saada istumapaikkaa.



Pstt! Meillä olisi pieni arvonta luvassa vielä tällä viikolla liittyen jädeen :) Pysy mukana!