maanantai 25. kesäkuuta 2012

Tehtiin ite: Juhannuspöperöt


Alkuun uusia pottuja, kaloja, salaattia ja saaristolaisleipää.


 Pääruoaksi sisäfilepihvit (huomaa mökkipippuri!),


Ja lopuksi kahvittelua juhannuskakulla. Kakku sai niin paljon kehuja, että osittain Neidin päästä keksitty resepti täytyy kirjoittaa äkkiä ylös vielä kun muistissa on...


sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Kattaus: Kesä

Nti Papu kattoi mökillä ex tempore "kesäkattauksen" juhannuksen kunniaksi ulos, ja samalla korkattiin uusi ruokailuryhmä käyttöön. Onneksi sää oli lämpöinen ja aurinkoinen, ulkoruokailu kesäisin on parhautta. Ja kaikkea sitä löytyikin mökkikaapeista kun pääsi penkomaan!


Väritys kattauksessa oli sinivalkoinen (olihan siniristilippu juuri nostettu salkoon), ja piristeeksi löytyi oranssia niin paperiliinoista, kuin vanhoista juomalaseista. Muutkin astiat ja nostalginen valkoinen pitsiliina ovat mökin edellisten asukkaiden jäämistöä. Tarkoitus oli ensin toimia noutopöytäperiaatteella kuistilta, ja sinnehän ne lautaset sitten unohtuivat kun näpsi kiireellä kuvia...


Kielot olivat jo parhaat päivänsä nähneet, mutta vielä muutama kelpo kukinto löytyi maljakkoon laitettavaksi. 


Menu olikin sitten aika perinteinen jussimenu, pari kuvaa tuli napattua ruokapuolesta, siitä lisää seuraavaksi...

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Köpis, Cafe 8Tallet ja Bella Sky

Muutama sananen vielä Kööpenhaminasta, joka taitaa olla monella tämän kesänä matkasuunnitelmissa.


Köpis on juuri sopivan kokoinen pidennettyyn viikonloppumatkaan, ja kaupungissa on selvästi eri fiilinki kuin vaikkapa Tukholmassa. Tekemistä ja katsomista löytyy jokamakuun, ja jos on kiinnostusta sisustamiseen, muotoiluun ja arkkitehtuuriin, niin paljon on nähtävää. Eikä ruokapuoli jää kakkoseksi :)


Kaupungissa oli helppoa ja turvallista kulkea kaikkialle, kunhan muisti ohi suhahtelevat polkupyörät (jotka vielä nostattivat Jiin pyöräkuumeen niin, että uusi ajokki piti hankkia heti kun kotiin päästiin). Käytimme metroa ja (välillä junaakin) hotellilta keskustaan kulkiessa. Metroliput ovat kalliimmat kuin Helsingissä, muutenkin hinnat tanskanmaalla tuntuivat olevan korkealla tai ainakin samalla tasolla kuin Suomessa. Metro kulkee osan matkasta maanpäällä, joten maisemiakin pääsee katsomaan.



Majoituimme Köpiksessä keskustan ulkopuolelle, huippumoderniin Bella Sky hotelliin, jonka saimme älyhalvalla lento+hotelli tarjouksella (olisiko ollut n.60e/yö ja lennot 80e/per herne). Hotelli oli yksi parhaista jossa olemme olleet.  Hotellin Sky baarista oli hienoa seurata auringonlaskua namidrinkkien kanssa (23krs), eikä paha ollut oman huoneemmekaan ikkunoista avautuva näköala.



Hotellin törkeänhintaisen perusbuffee -aamiaisen, tosin jätimme joka aamu välistä ja tutkimme mielummin kaupungin muuta aamiastarjontaa ja brunsseja. Parhaan aamiaislautasen saimme Cafe 8Talletissa, Örestadin asuinlähiössä, jossa muutenkin riittää katseltavaa arkkitehtuurista kiinnostuneille. Näkyisipä samanmoista piristävää rakentamista Suomessakin! Köpikseen täytyy ehdottamasti päästä uudestaan!


lauantai 16. kesäkuuta 2012

Taste of Helsinki 15.6.12

Vietimme eilisen illan Taste of Helsingissä, maistellen huippuravintoloiden makuja.


Tapahtuma oli oikein kiva, välillä oli aika paljon tungosta (varsinkin markkojen vaihtojonoihin ja suosituimpiin ruokakojuihin), mutta kun alkuhössäkästä selvisi, pääsi enemmän nauttimaan tapahtumasta ja lämpöisestä kesäillasta...Alueella tosin olisi saanut olla enemmän istuskelupaikkoja, tynnyreitä tai pikkupöytiä johon laskea lasi, tai vaikka piknikvilttejä/ istuinalustoja leviteltynä nurtsille.

Jonottamisen arvoista olivat Bistro O matin jättikatkaravut. Viiniä haettiin viiniständeiltä. Laseissamme oli edustettuna niin Espanja, Itävalta, Uusi-Seelanti kuin Ranska)




Alla ravintola Juuren kukkakaalivanukasta (Jiin suosikki nro2) ja luomukaritsaa.




Alueelta löytyi ravintolapisteiden lisäksi mm. Kokkiteatteri, jossa kävimme katsomassa kuinka murulaiset kokkasivat parsaa ja hollandaise-kastiketta, uppomunia sekä marjoja kirsikkaolutsabayonikastikkeella.



Ja tässä suosikkimme, Farangin karamellipossu! N-A-M!



Toscaninin parsaravioli oli ihan perushyvä, mutta illan heikoin lenkki...



 Jälkkäriksi haimme Smörin kojulta pannacottaa ja herukanlehtisorbettia annoksen ja Petris Chockolateroomin kipsalta Mascarpone-suklaajälkkärin. Pauligin ständillä maistoimme vielä Cupsolo-keittimellä tehtyä "nappikahvia", ennekuin suuntasimme makutapahtumasta kotiin.


 Pääsylippu tapahtumaan on aika tyyris,19-26e (kävi tuuri, ja neiti voitti Suolaa&hunajaa -blogista pääsyliput, sillä jokatapauksessa olisimme osallistuneet tähän tapahtumaan), ja koska rahaa saa palamaan vaikka kuinka paljon, saattaa tapahtuma karsia opiskelijabudjettilaiset tai ainakin aiheuttaa makarooni / puurokuurin seuraavalle viikolle, sen verta hyvää sapuska nimittäin on. Kun yhden annoksen saa syötyä sitä suuntaa askeleensa jo kohti seuraavaa ravintolaa ;)

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Tehtiin ite: Tanskalainen Raperperi-banaanikakku

Köpiksen lentokentältä tarttui mukaan tanskankielisiä sisustuslehtiä. Välissä oli taas ruokaohjeita, joista löytyi sopivasti raparperi-banaanikakun ohje. Ja voi että mikä kakku! Supernamia on!


Tälläkään kertaa ei tarvinnut paljoa sanakirjaa käyttää, tanska kun on yhtä hallussa kuin hollanti ;). Ymer - tuntemattomampi sana, tarkoitanee Tanskalaisten omaa maitopohjaista tuotetta, korvasimme sen piimällä. Raparperiä kannattaa laittaa runsaasti, jotta se myös maistuu kunnolla, meillä raparperin maku oli aika viehkoa, banaani enemmän päällekäyvämpi. Kakku oli vielä parempaa seuraavana ja sitäseuraavana päivänä. Banaani kun pitää kakun mehevänä, sopii se hyvin vaikka juhannusviemisenä mökille, ja näin me ajattelimmekin toimia...



Ja namikakun ohje vapaasti suomennettuna tulee tässä:
Surruta vispikoneella kulhossa 300g hienoa sokeria, 100g fariinisokeria ja 150g pehmeää voita kuohkeaksi. Sekoita sitten kulhoon yksitellen 3 munaa, sitten 4kpl haarukalla muussattua banaania ja 1dl "ymer" eli meidän tapauksessa piimää. Sekoita toisessa kulhossa hieman alle 3dl (ohjeessa lukee jämptimpi määrä: 265g) vehnäjauhoja ja 2 teelusikallista ruokasoodaa keskenään. Sekoita jauhot sitten varovasti muihin aineksiin.  Kaada taikina voideltuun ja korppujauhoitettuun (tai leivinpaperilla päällystettyyn vuokaan) (koko n. 25x30cm). Kaada kakkumassa vuokaan ja asettele taikinan päälle kuoritut raparperinpalat (ohjeessa lukee 400g raparperiä leikattuna 5cm paloiksi) ja koristele raesokerilla. Paista kakkua 175 asteisessa uunissa 40-50 minuuttia, hammastikulla voipi kokeilla kaakun kypsyyttä. Tarjoa jäden tai kermavaahdon kanssa.

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Radio 26.5.12

Päätimme valkata ja varata valmiiksi yhden illallisravintolan etukäteen Köpiksestä. Ensiksi nettiä selaillessa ja ravintoloita rankatessa jäi mieleemme Relae, mutta online-varattavat pöydät vilkuttivat punaista jo kolmisen viikkoa ennen matkaa. Reissuumme myös osui parikin (helluntai ja joku tanskalaisten extra) pyhäpäivää, jolloin moni tsekkaamistamme ravintoloista (ja kaikki kaupat) pitivät rokulipäiviä. Tämä vähän mutkistutti matkasuunnitelmiamme.

Relaen tilalle löytyi kuitenkin aika superi ravintola, Radio, jonka ravintoloitsija, Claus Meyer, on yksi Noman perustajista. Radio sijaitsee parin metropysäkin päässä ytimestä, mutta me reippaina nuorina kävelimme ne muutamat korttelit keskustasta. Radio juontaa nimensä toisella puolen tietä sijainneesta yleisradion toimitilasta. Radio on melko tuore ravintola, joka painottaa pohjoismaiseen moderniin ruokaan, kasviksiin sekä kauden antimiin. Kasvikset tulevat suurelta osin ravintolan omalta plantaasilta, Lilleø-saarelta. Siellä kasvaa myös hedelmäpuita sekä valmistetaan viiniä Nomaan. Lihat ja kalat tulevat mahdollisimman läheltä pientuottajilta ja kalastajilta.


Ravintola on tunnelmallinen, tyylikäs moderniin tapaan ja sopivan rento. Me tykkäsimme. Seinille on isketty vanhaa puulautaa, mustat kalusteet ja valaisimet tuovat särmää. Lattia on taivaallisen kaunista vaaleaa leveää lankkua, Dineseniä, kun tanskassa ollaan.

Menu on hyvin yksinkertainen, viisi ruokalajia, joista voi valita joko kaikki viisi (400dkk) tai kolme (300dkk). Lisäksi on yksi päivän pääruoka ja jälkkäri, joita ei ole listalle painettu. Toki otimme koko viiden lajikkeen menun. Ruokajuomaksi lasilliset viinimenun valikoimasta. Menuu vaihtuu viikottain.

Alkuun tervehdyksenä tarjottiin sipulinkuoriveneitä. Namskis. Kiva idea, tätä sormiruokaa voisi kokeilla myös kotikentällä. Varsinaista ruokaa odotellessa pöytään tuotiin myös kori rapsakkakuorista vaaleaa leipää, joka onneksi pidettiin pyytämättä koko ajan täytenä (sen verran hyvää oli!).

 
Ensimmäisenä menuun osana pöytään kiikutettiin listan mukaan kampasimpukkaa / pinaattia / valkosipulia. Kampasimpukka oli hyvin tehty, pehmeää ja suussa sulavaa, ja koko annos oli (ainakin Nti Papun mielestä) illan paras.


Toisena oli vuorossa eksoottisen kuuloinen annos nokkakalaa / raparperiä / ruisleipää. Kala oli mieto, hieman sitkeästi leikattava kapea pötkö. Lisäksi annoksessa oli omenasiivuja sekä marmeladinauhoja! Yhdistelmänä annos kuulosti hyvinkin oudolta, mutta yllätti positiivisesti, vaikka tahmensitkeitä  marmelaadinaruja ei ymmärretty, mutta näyttivät hyvältä lautasella :D makeaa, suolaista, hapokasta, hampaissa rouskuvaa. Ihan hyvä combo.


Seuraavana lautasella tuotiin porkkanaa / savujuustoa / tilliä. Porkkana oli valmistettu jännästi tihmakaksi ja tahmaiseksi. Jos ymmärsimme oikein sekä uunissa että pannulla... vai oliko se keittämällä ja pannulla... Maku oli taas erinomainen ja savujuustovaahto pehmensi porkkanan makua kivasti. Juustovaahtoa oli hieman liikaa tai sitten porkkiksia liian vähän ;)


Sitten olikin ns. pääruoan vuoro: vapaastimyllertänyttä possua / retiisiä / piparjuurta. Ravintolan mukaan mikään annoksista ei ole varsinainen pääruoka, jälkiruoka tai alkuruoka, vaan niitä voi periaattessa syödä ja sekoitella toiseenkin järjestykseen. Liha mielestämme markkeerasi pääruokaa, joten sellaisena sitä söimme. Annos oli täyttävä ja possun maku toi Neidin mieleen joulukinkun. Jiin mielestä tämä oli muihin annoksiin verrattuna selvästi heikoin, ei kuitenkaan missään nimessä huono.


Viimeisenä vuorossa oli jälkkäri: auringonkukan siemeniä / makeaa salaattia / lakritsia. Yllärinä annoksessa oli myös jätskiballo sekä endiivi(?!). Tämä oli ulkoiselta anniltaan ehkäpä illan kaunein. Maultaankin pomppasi Jiin suosikiksi. Yhdistelmä toimi mielettömän hyvin ja (ennen) omituisena pitämä endiivi oli sopivan mieto Jiille, Neidin suussa ei tämäkään endiivi maistunut hyvälle.


Viimeisen annoksen jälkeen päätimme vielä kahvitella ja jakaa päivän (menuun kuulumattoman) jälkkärin. Jälkkärin jälkkärissä oli jäätelöä, keksiä, kaurahiutaleita, popcornia, kinuskia ja ties mitä. Kahvi oli (kuten Tanskassa aina) erittäin hyvää. On kyllä ihme, että ylittämällä sillan Köpiksestä Malmöhön kahvin hyvä maku (ja keittotaito) uppoaa johonkin Juutinrauman sillan syövereihin.


Viinit nautimme perinteisesti, Nti valkoista ranskalaista ja Jii punaista italialaista. Viinimme olivat yhdet menuuhun mietityn viiden viinipaketin viineistä, neidin mietittynä kampasimpukkaan, ja Jiin possuannokseen. Suositukset osuivat nappiin. Perinteistä viinilistaa ei ollut tarjolla, vaan ravintolassa on tapana ehdotttaa mietymyksien perusteella viinejä sopimaan ruokiin.

Ruoat tarjoiltiin keraamisista astioista, joissa annosten ulkonäkö oli hienosti mietty ja taideteoksia oli ilo katsella. Tarjoilu pelasi erinomaisesti. Meitä huomioitiin riittävästi, sekä annosten sisällöt selitettiin täydellisellä enklannin kielellä (välillä meni meiltä ohi yksi jos toinenkin aines :D).  Radioon ovesta astui ulos melkein jopa haikein mielin!

Tähdet: 4 ja puoli

torstai 7. kesäkuuta 2012

Louisiana 29.5.12

Vietimme köpisreissulla yhden kauniin päivän Louisiana-taidemuseossa, noin puolen tunnin junamatkan päässä Köpiksestä. Paikka on kaikille modernista taiteesta (ja tanskalaisesta 60-luvun arkkitehtuurista) kiinnostuneille kyllä yksi hyvä päiväretkikohde, varsinkin jos ilma on kaunis, nimittäin näköalat jotka avautuvat museon puutarhasta ovat aika valloittavat...



Louisianassa söimme buffet-lounaan joka oli laadukas ja todellakin hintansa arvoinen (119dkk). Viikottain vaihtuvaan menuuseen kuului tällä kertaa mm. ihania uunissa paistettuja uusia perunoita, yrttikanaa, kasvispiirakka, lohitartaria, uuniporkkanoita, salaattia ja hyviä erilaisia leipiä, Lisäksi hintaan kuului vielä maukas parsakeitto pestotahnalla. Jos tiesi käy Louisianaan, niin ehdottomasti kannattaa edukas ja maittava lounas nauttia.




Tähdet lounaalle: 3 ja puoli

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Aamann's ja The Royal Cafe

Tankassa käydessä on pakko syödä smörriksiä, mieluiten useamman kerran. Meidän matkaamme mahtui pari voileipäbaaria.

Aamann's (Øster Farimagsgade 10)


Aamann's sijaitsee hiukan syrjässä, eikä turisti tänne eksy jollei tiedä paikkasta etukäteen. Onneksi olimme tehneet hiukan researchia Suomen puolella ja osasimme suunnata tänne heti alkuun voikuille. Kannatti. Voikut olivat freessejä ja varsinkin parsa-kana leipä maistui namille, se nousi suosikiksi.


Toinen maistelemamme leipä oli porsaan paahtokylkileipä, jossa oli mielenkiintoisesti käytetty raparperia tuomaan raikkautta. Raparperihilloke sopi erittäin hyvin suolaisen possun kaveriksi. Pohjaleipä oli tummaa paikan päällä leivottua, hieman kuten meidän saaristolaisleipä. Olisi vielä tehnyt mieli ottaa toisetkin leivät, mutta piti jättää tyhjää tilaa masuihin illallista varten.





The Royal Cafe (Amagertorv 6)



The Royal Cafe löytyy Royal Copenhagenin sisäpihalta. Kahvilla käynti Royal Cafessa taitaa olla monen turistin "mitä tehdä Köpiksessä"-listalla. Kahvila on saanut myös mainintoja Michelin-oppaissa. Kahvilan sisustus on kuin Liisa ihmemaassa talosta. Seinät ovat vaaleanpunaiset joihin on maalattuu kukkaköynnöksiä, korkealla katossa roikkuu kattokruunuja, pöytäryhmät ovat keskenään erilaisia ja pari sohvaryhmääkin on. Astiat ovat Royal Copenhagenin söpöläisiä, hiukan eriparia tietenkin. Seinustoilla on hyllyittän kaikkea pientä tavaraa ja kippoa, joita voi ostaa mukaansa.


Ympäristöä oli kiva ihmetellä kun odottelimme voileipätilaustamme eli kuten kahvilassa kutsutaan "Smusheja". Tilauksemme oli yksi lammasleipä ja toinen kana-sieni. Kana-sieni tuli vaalealla leivällä ja oli meidän suosikkimme. Royalin leivät eivät, matkaoppaiden kehuista huolimatta, vetäneet vertoja Aamannsin timanttisille leiville. Itse kahvila on persoonallinen ja kovin epätanskalainen. Kahvitauon jälkeen Neiti pääsi ihailemaan Royal Copenhagenin astioita viereiseen lippulaivamyymälään.
 

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Tehtiin ite: Karjalanpiirakoista

Piirakoiden teko alkoi edellispäivän aamuna, jolloin keittelimme perinteisen riisipuuron, puolitoistakertaisena määränä, jotta puuroa saisi myös syödä puurona. Riisipuuro on herkkua, jota keittelemme muulloinkin kuin vain jouluna, vaikka välillä tuleekin kinaa kattilanheiluttelijan roolista  :)

Piirakkataikinan ohjeeksi valikoitui the one and only Kotiruoka-kirjan (painos 77) ohje, jossa oli vielä piirroskuvin selitetty piirakoiden valmistusta.

Taikinan teko oli simppeliä, ja oli helppo pyöräytellä siitä palloja ja pallot taas tangoiksi, kunhan muisti pitää tarpeeksi ruisjauhoja pöydällä. Tangoista sitten leikattiin pieniä lihapullan kokoisia paloja, jotka pyöritettiin palloiksi. Pallot taas puikuloitiin superohuiksi suurinpirtein soikionmuotoisiksi lätyiksi ja laitettiin elmukelmun alle jotteivät kuivu. Puuroa siveltiin lätyn keskelle ja sitten rypyttämään. Olipa hauska hoksata miten rypyttäminen tapahtuikaan ja oli ihan helppoa! ha! Vaikka eipä näillä ole piirakoiden missikisoihin asiaa ;) Uunituoreet piiraat vielä siveltiin kuumalla voivesiseoksella ja laitettiin voipaperin alle muhiskelemaan.

Puuro sitten loppui meiltä kesken, taidettiin laittaa sitä vähän reippaasti ekoihin piirakoihin... Aikaa ja pikkutarkkaa näpräystä piirakoiden teko vaatii, mutta on kivaa viikonloppupuuhaa.

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Tehtiin ite: Karjalanpiirakat

Vihdoinkin vihdoinkin! Ensimmäiset ite tehdyt piirakat. Hyvii o!


Postaamme erikseen vähän ohjeentynkää...